Mitä äänesi kertoo?

Äänelläsi on viesti. Se ei ehkä kerro syntymäpaikkaasi tai silmiesi väriä, mutta se saattaa saada kuulijan pohtimaan vireystilaasi tai asennettasi. Tulkinnat saattavat toki olla virheellisiäkin, mutta usein alamme puheen sisällön sijasta kiinnittää huomiota ääneen, jos kuulemme siinä häiritseviä piirteitä. Äänesi ulottuvuuksiin tutustumalla tulet tietoiseksi siitä, miten se mukautuu eri tilanteisiin. Kun tunnet äänesi, pystyt käyttämään sitä niin, että viestit sitä mitä tahdotkin viestiä.

Kulttuurissamme on totuttu pitämään tiettyjä puheäänen laatuja miellyttävinä, toiset taas saattavat herättää ei-toivottuja mielleyhtymiä tai jopa haitata vuorovaikutusta. Eräs vanha opettajani tapasi puhua kireällä äänellä, ja vaikka hän kuinka yritti voimistaa ääntään, hän sai jatkuvasti valituksia siitä, että ääni ei kuulunut.

Tutkimusten mukaan kireä ääni saatetaan kokea vihaiseksi, ja on todettu että se saattaa vaikuttaa jopa oppimistulokseen. Omakaan opettajani ei tietenkään ilkeyttään tai vihaisuuttaan puhunut kireällä äänellä, hän ei vain tiennyt miten saisi äänensä kuuluviin muulla tavoin. Äänen kannattelusta ja sopivista ääniasetuksista olisi varmasti ollut apua.

Äänenlaaduilla herätät mielikuvia

Laulussa käytetään usein eri “saundeja”, jotka ovat yhteydessä sekä musiikkityyliin että haluttuun tunneilmaisuun. Laulun ja puheen esteettiset ihanteet voivat kuitenkin olla varsin kaukana toisistaan. Esimerkiksi kovin nasaalinen äänenlaatu, joka laulussa olisi vain “makea laulusaundi”, saattaakin puheessa olla kuulijaa ärsyttävä piirre. Erilaisten äänenlaatujen tunnistaminen auttaa tulemaan tietoiseksi niiden vaikutuksesta kuulijaan, ja tekniikan avulla voit saada äänen toimimaan niin, että se auttaa viestinnän onnistumista.

Minulta kysytään usein, voiko äänellä todella vaikuttaa kuulijaan. Kyllä voi, ja nyt ollaankin puheen ja laulun rajamailla. Legendaarinen puhuja Martin Luther King on loistava esimerkki. Ääni kantaa pitkälle, siinä on kirkas sointi ja välillä kuultavissa tunteikkuuden aiheuttamaa vibratoa, joka yleisemmin mielletään lauluäänen piirteeksi. Myös prosodiikka tukee viestintää: painotukset ovat paikallaan ja puhe on rytmitettyä ja selkeää. Kun ääni vangitsee, myös sanomaa kuunnellaan. Parhaimmillaan ääni on silloin kun kuulija vaikuttuu viestistä, ei äänestä.

Kuuntele Martin Luther Kingin kuuluisa puhe tästä:

Löydä äänesi ulottuvuudet

Puhe- ja lauluääneen voi vaikuttaa, sillä ääntöväylän asetukset muokkaavat äänen sointia. Oman äänesi ulottuvuuksiin tutustumalla voit lisätä sen vivahteikkuutta, parantaa äänenlaatua ja saada sille lisää kantavuutta. Koska laulua voidaan pitää puheen jatkeena, omaan instrumenttiin tutustuminen antaa erinomaisen pohjan myös laulunopiskeluun.

Kun tunnet oman äänesi, voit tarvittaessa muokata sitä halutessasi haluttuun suuntaan. Terveesti tuotettu, soiva ja kantava ääni muuntuu helposti tilanteesta toiseen ja antaa hyvät edellytykset viestinnän onnistumiselle.

Ääni on yhteydessä ajatuksiin ja tunteisiin, joten sitä ei ole tarkoituskaan hallita kylmän rationaalisesti. Vaivaton äänentuotto auttaa tunnetta välittymään äänestä sellaisena kuin puhuja toivoo, jolloin ääni on linjassa viestinnän kanssa ja puhujan on mahdollista saavuttaa aidompi yhteys kuulijaan.