”Se tunne, kun hengitys jäi pallean yläpuolelle, ei mennyt alavatsaan, ei pystynyt rentouttamaan ja omiin korviin kuulosti aivan järkyttävältä.” –Tiia Konttinen, yrittäjien ja bloggaajien valmentaja, joka puhui 100 ihmiselle ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Miltä edellisen sitaatin tilanne sinusta kuulostaa? Tiia Konttisen kuvaama kokemus voi olla puheammattilaisen arkea. Puheammattilaisuudesta kirjoitin blogipostauksen muutama päivä sitten. Sieltä…
Ai miten niin väärin? Eikö jokaisen ääni ole juuri sellainen kuin se on? Miten sitä muka voisi käyttää oikein tai väärin? Tällaisia kysymyksiä mieleesi ehkä tuli, kun luit ylläolevan otsikon. Ymmärrän täysin. Ääni on niin henkilökohtainen asia, että siitä puhuminen negatiiviseen sävyyn herättää jos jonkinmoisia tunteita, etenkin jos olet paljon äänessä. En minäkään siitä…
Mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanan puheammattilainen? Ehkä henkilö, joka on saanut puhujan koulutuksen? Tai henkilö, joka puhuu työssään julkisesti? Puheammattilainen voi olla näitä, mutta paljon muutakin. Kaikki ammatit, joissa työ edellyttää pitkäkestoista puhumista, voidaan luokitella puheammateiksi. Tähän ryhmään kuuluvat siis niin opettajat ja kouluttajat kuin asianajajat, tv-toimittajat ja papitkin. Toisaalta siihen kuuluvat…
”Liisi Pettersson sai minussa tapahtumaan suuren voimaantumisen oman ääneni tunneilmaisun vapautumisen kautta jo yhden tapaamisen jälkeen. Lopultakin joku osasi sanoittaa sen, minkä jokin osa minussa on tiennyt kaikki nämä vuodet. Lukko aukesi.” Näin kertoi äänivalmennuskokemuksestaan eräs ratkaisukeskeinen EFT-terapeutti/valmentaja. Äänen myötä vapautuu paljon muutakin. Osaat jo paljon, kehosi on vain vuosien varrella unohtanut sen. Onneksi voit…
Jännittää. Suuta kuivaa. Kurkkua kiristää. Hengästyt. Kuulostaako tutulta? Esiintymisjännitys saattaa joskus häiritä esiintyjää niin, että sanoma jää epäselväksi. Sisältö on tietysti tärkein, mutta mieleen voit vaikuttaa myös kehon kautta. Omaan ääneen ja kehonkäyttöön kannattaakin esiintymistilanteessa kiinnittää huomiota. Näillä muutamilla vinkeillä saat esiintymiseesi lisää itsevarmuutta ja varmistat sen, että mielenkiintoinen asiasi tavoittaa myös kuulijat. Olen koonnut…
Olin kerran improvisaatiokurssilla, jossa tarkasti rajatuissa harjoituksissa oli ohjeena huutaa ”URBAA!” aina mokan tullen. Huutoon liitettiin myös näyttävä tuuletusliike, jonka sai tehdä hyväksi katsomallaan tavalla. Ryhmä toisti huudon ja liikkeen mokanneen ryhmän jäsenen perässä. Tällä viestitettiin sitä, miten virheet kuuluvat elämään, ja miten virheiden tekeminen kuuluu jokaiseen oppimisprosessiin enemmän tai vähemmän olennaisena osana. Laulunopetukseen ja äänivalmennukseen…
Liikunnan ja ravinnon hyödyt tiedostaa jo moni, ja laulamisenkin vaikutus hyvinvointiin alkaa olla jo melko yleistä tietoa. Harva sen sijaan osaisi heti nimetä puhetreenin hyötyjä. Ääntä treenaamalla voit saada lisää virtaa tekemiseen ja parantaa työsi tehokkuutta, joten siihen satsatut resurssit tulevat moninkertaisina takaisin. Usein asiakkaat hakeutuvat luokseni, koska eivät pidä äänestään. Ääni saattaa käheytyä ja…
Kunnon vollotus tekee tietysti joskus hyvää, mutta nyt puhutaan äänitreenistä ja tavallisesta juomapillistä. Se on nimittäin oiva työkalu oman äänen huoltamiseen: puheammatissa toimiva voi lämmitellä sillä äänensä ennen työpäivää tai palautella puhumisesta väsynyttä ääntään. Käytän pilliharjoituksia asiakkaiden kanssa erityisesti silloin, kun muista resonanssiharjoituksista ei tunnu olevan apua äänen sointiin. Monta tieteellistä tutkimusta Aloitetaan faktoista: pilliharjoittelun on todettu…
Esiintymisjännityksen oireet ovat varmasti tuttuja jokaiselle esiintyjälle: pulssi kiihtyy, kädet hikoavat ja hengitys tihenee. Kokeneetkin esiintyvät jännittävät, ja jännitys kuuluu asiaan. Kyse on klassisesta ”taistele tai pakene” -tilanteesta, jossa kehon vireystila nousee, kun valmistaudumme kohtaamaan pedon tai pinkaisemaan karkuun. Kehon reaktiot vaikuttavat usein myös ääneen ja saattavat estää meitä keskittymästä itse aiheeseen. Onneksi omaa mieltään…
Tiesitkö, että ääni reagoi ajatuksiimme ja tunteisiimme, ainakin periaatteessa? Joskus yhteys kehon ja mielen välillä saattaa olla niin heikko, että puhumme aina samalla tavalla: monotonisesti, jäykästi ja tasaisesti, vaikka ajatusmaailma olisi hyvinkin rikas. Toisaalta tietynlainen äänenkäyttö on saattanut tuoda kehoomme ja kurkunpäästä huuliin ulottuvaan ääntöväyläämme ylimääräisiä jännityksiä. Jännitykset kuuluvat usein äänen kireytenä, nasaaliutena, narinana tai…
Copyright ©Ääniluotsi 2016. All Rights Reserved.
