<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	
	xmlns:georss="http://www.georss.org/georss"
	xmlns:geo="http://www.w3.org/2003/01/geo/wgs84_pos#"
	>

<channel>
	<title>laulunopettaja arkistot - Ääniluotsi</title>
	<atom:link href="https://aaniluotsi.fi/tag/laulunopettaja/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://aaniluotsi.fi/tag/laulunopettaja/</link>
	<description>Vapauta vahvin äänesi!</description>
	<lastBuildDate>Sat, 12 Mar 2022 08:51:32 +0000</lastBuildDate>
	<language>en-US</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.8.2</generator>

<image>
	<url>https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2020/09/cropped-logo_nelio.png?fit=32%2C32&#038;ssl=1</url>
	<title>laulunopettaja arkistot - Ääniluotsi</title>
	<link>https://aaniluotsi.fi/tag/laulunopettaja/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
<site xmlns="com-wordpress:feed-additions:1">114437132</site>	<item>
		<title>Sykähdyttävä lauluääni</title>
		<link>https://aaniluotsi.fi/sykahdyttava-lauluaani/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Liisi Pettersson]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 26 Jul 2016 15:43:09 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[Laulutunnit]]></category>
		<category><![CDATA[Puheäänen kehittäminen]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[fraseeraus]]></category>
		<category><![CDATA[huono lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[hyvä lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[kuorolaulu]]></category>
		<category><![CDATA[laulaminen]]></category>
		<category><![CDATA[lauluäänen kehittyminen]]></category>
		<category><![CDATA[lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[lauluhaaveet]]></category>
		<category><![CDATA[lauluilmaisu]]></category>
		<category><![CDATA[laulukoulutus]]></category>
		<category><![CDATA[laulun alkeet]]></category>
		<category><![CDATA[laulun alkeisopetus]]></category>
		<category><![CDATA[laulun lahja]]></category>
		<category><![CDATA[laulunopettaja]]></category>
		<category><![CDATA[laulunopetus]]></category>
		<category><![CDATA[laulupelko]]></category>
		<category><![CDATA[laulutaidoton]]></category>
		<category><![CDATA[laulutekniikka]]></category>
		<category><![CDATA[laulutunnit]]></category>
		<category><![CDATA[lauluvalmennus]]></category>
		<category><![CDATA[musiikkityylit]]></category>
		<category><![CDATA[rytmiikka]]></category>
		<category><![CDATA[saundit]]></category>
		<category><![CDATA[sävelkorva]]></category>
		<category><![CDATA[sävelpuhtaus]]></category>
		<category><![CDATA[tulkinta]]></category>
		<category><![CDATA[vakuuttava lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[yksinlaulu]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://aaniluotsi.fi/?p=202</guid>

					<description><![CDATA[<p>Oletko miettinyt, miksi joku laulaja saa heti huomiosi kun taas toinen jättää täysin kylmäksi? Suosituksi tulleen Voice of Finland -laulukilpailun ensimmäisissä jaksoissa kuunnellaan vain lauluääntä, ja joidenkin laulajien kohdalla tähtivalmentajien tuolit eivät vain käänny. Usein perusteluna on, että laulusta puuttui &#8220;se jokin&#8221;. Mutta hetkinen, eikös jokaisen laulajan ääni ole täysin omanlaisensa? Hanki varmuutta laulutekniikasta Jokaisella laulajalla ... <a title="Sykähdyttävä lauluääni" class="read-more" href="https://aaniluotsi.fi/sykahdyttava-lauluaani/" aria-label="Read more about Sykähdyttävä lauluääni">Read more</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/sykahdyttava-lauluaani/">Sykähdyttävä lauluääni</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Oletko miettinyt, miksi joku laulaja saa heti huomiosi kun taas toinen jättää täysin kylmäksi? Suosituksi tulleen Voice of Finland -laulukilpailun ensimmäisissä jaksoissa kuunnellaan vain lauluääntä, ja joidenkin laulajien kohdalla tähtivalmentajien tuolit eivät vain käänny. Usein perusteluna on, että laulusta puuttui &#8220;se jokin&#8221;. Mutta hetkinen, eikös jokaisen laulajan ääni ole täysin omanlaisensa?</p>
<h2></h2>
<h2><strong>Hanki varmuutta laulutekniikasta</strong></h2>
<p>Jokaisella laulajalla on äänessään mahdollisuuksia vaikka mihin, vaikka kaikki eivät osaakaan käyttää instrumenttiaan kovin monipuolisesti. Jos mielit hyväksi laulajaksi, peruspalikat on tietenkin syytä ottaa haltuun: sointi, rytmi ja vire. Laulutekniikka vaikuttaa siihen miltä kuulostat. Ihmisen ääntöväylä on monipuolinen ja muotoutuva, ja soivan ja puhtaan lauluäänen sekä kauniin äänenvärin oppii lähes jokainen tuottamaan oikeaoppisesti. Laulutekniikkaan tutustumalla voit saada ääneesi sellaisen sävyn kuin haluat. Eri tyylilajeihin sopii erilainen äänenkäyttö, ja oikeanlainen sointiväri eli saundi on jo askel oikeaan suuntaan.</p>
<p><img fetchpriority="high" decoding="async" data-attachment-id="2045" data-permalink="https://aaniluotsi.fi/voiko-kuka-tahansa-oppia-laulamaan/aaniapaja-2/#main" data-orig-file="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?fit=1000%2C667&amp;ssl=1" data-orig-size="1000,667" data-comments-opened="0" data-image-meta="{&quot;aperture&quot;:&quot;3.2&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;Canon EOS 6D&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;\u00c4\u00e4niapaja, laulutunteja, 10.12 ja 11.12.2014, Liisi Pettersson&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;1418324333&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;Veera Hongisto&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;70&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;800&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0.0055555555555556&quot;,&quot;title&quot;:&quot;\u00c4\u00e4niapaja&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;1&quot;}" data-image-title="Ääniapaja" data-image-description="" data-image-caption="&lt;p&gt;Ääniapaja, laulutunteja, 10.12 ja 11.12.2014, Liisi Pettersson&lt;/p&gt;
" data-medium-file="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?fit=300%2C200&amp;ssl=1" data-large-file="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?fit=840%2C560&amp;ssl=1" class="wp-image-2045 aligncenter" src="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?resize=386%2C257&#038;ssl=1" alt="" width="386" height="257" srcset="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?resize=300%2C200&amp;ssl=1 300w, https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?resize=768%2C512&amp;ssl=1 768w, https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w" sizes="(max-width: 386px) 100vw, 386px" data-recalc-dims="1" /></p>
<h2></h2>
<h2><strong>Tunne kehosi ja vapaudu nauttimaan musiikista</strong></h2>
<p>Saundin lisäksi laulussa on kyse myös sävelkuluista ja rytmistä. Tutun musiikkityylin sävel- ja sointumaailma jää usein korvaan ja siirtyy sen kautta lauluun. Jos olet kuunnellut paljon soulmusiikkia tai R’n’B:tä, afroamerikkalaisen musiikin sävelkieli ja rytmiikka on sinulle tuttua. Silloin hyödynnät sitä helposti myös laulussa, kunhan tiedät mitä instrumentillasi teet.</p>
<p>Jos taas latinorytmit ovat sinulle tuttuja vaikkapa tanssin kautta, lattarimusiikin laulaminen voi auttaa sinua löytämään omasta lauluäänestäsi uusia ulottuvuuksia ja kehittymään laulajana ja tulkitsijana. Usein oppilaani kysyvät minulta, mitä juuri nyt kannattaisi laulaa tai mihin laulutyyliin oma ääni sopisi parhaiten. Usein kannustamaan oppilasta laulamaan sitä mikä juuri nyt sytyttää, tai valitsemaan kappaleen siitä musiikkityylistä johon hän seuraavaksi haluaisi tutustua.</p>
<p>Ensimmäinen askel äänen toimimiseen on kehotietoisuus. Kun tulet tietoiseksi omasta hengityksestäsi ja opit tunnistamaan sen, miltä kehossasi tuntuu, opit huomattavasti helpommin uusia kehollisia taitoja. Hengityksen vapautuminen auttaa sinua tunnistamaan helpommin kehosi impulssit, jolloin pystyt paremmin välttämään ylimääräiset jännitykset kehossasi ja suuntaamaan energian uusien taitojen oppimiseen.</p>
<h2><strong>Luo yksilöllinen viestisi</strong></h2>
<p>Ilmaisu on laulamisen lähtökohta. Tekstityöskentely on yksi laulajan tärkeimmistä työkaluista: mikä minua tässä kappaleessa koskettaa, ja kuinka välitän tuon saman tunnekokemuksen kuulijalle. Myös fraseeraus on tulkinnan väline: painotuksilla, rytminkäsittelyllä ja melodian muuntelulla laulaja tuo esille “oman viestinsä”. Se on loppusilaus, joka tekee laulusta luontevaa omassa tyylilajissaan. Fraseerauksessakin laulutekniikalla on tärkeä osa: ääni tottelee paremmin, kun lihastoiminta on tasapainossa ja tekniikat tuttuja.</p>
<p>Myös ilmaisussa vapautta ja yksilöllisyyttä voidaan hakea kehon kautta: kuuntelemalla omia impulssejaan laulaja tulee tietoiseksi niistä tunteista, joita laulu hänessä herättää, jolloin hänen on myös helpompi ilmaista niitä äänensä kautta. Tällöin hänen on helpompi valita myös se intensiteetti, jolla hän tahtoo tunteitaan laulun kautta välittää.</p>
<p>Entä jos laulu ei vieläkään kosketa? Se mystinen puuttuva elementti saattaakin olla tunne, joka syystä tai toisesta jää välittymättä. Tunne muokkaa ääniväylää ja ääntä, mutta sen vaikutus äänen muuttumiseen on yksilöllinen. Joskus laulun sanomaan keskittyminen auttaa eläytymään tunnesisältöön, jolloin tunne välittyy paremmin myös äänessä.</p>
<p>Tämäkin on yksilöllistä: joku saattaa tarvita laulutekniikkaa tuekseen saadakseen äänen toimimaan halutussa tunteessa, kun taas toisella oikea tunnetila loksauttaakin tekniikan itsekseen paikoilleen. Kun tunnet äänesi, ilmaisu on puolellasi, ei sinua vastaan. Tutkimusten mukaan perustunteen, kuten ilon, surun tai vihan, tunnistaa äänestä sekunnissa. Tutustu siis laulun tekstiin huolellisesti, jos mielit löytää iloa ilmaisuun.</p>
<h2><strong>Luota taitoihisi</strong></h2>
<p>Voit vakuuttaa kuulijat ensi hetkestä lähtien, kunhan instrumentti on tuttu, kotiläksyt tehty huolella ja teksti otettu omiin nimiin. Kuuntele musiikkia ja ole selvillä siitä mitä haluat lauluusi tuoda: ääni reagoi kyllä, kun keho tukee musiikillista ilmaisua sopivalla tavalla. Ääni ei ole sellaisenaan saatu syntymälahja, vaan kehosi ja mielesi yhteistoiminnan lopputulos. Laulutunnilla opit monia tapoja hyödyntää saamaasi ainutlaatuista soitinta, sinun ääntäsi.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/sykahdyttava-lauluaani/">Sykähdyttävä lauluääni</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
		<post-id xmlns="com-wordpress:feed-additions:1">202</post-id>	</item>
		<item>
		<title>Kyllä muuten kehtaan!</title>
		<link>https://aaniluotsi.fi/kylla-muuten-kehtaan/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Liisi Pettersson]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 12 Jul 2016 10:07:21 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[Laulutunnit]]></category>
		<category><![CDATA[ääniharjoitukset]]></category>
		<category><![CDATA[esiintyminen]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[hyvä lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[kuorolaulu]]></category>
		<category><![CDATA[laulattaa]]></category>
		<category><![CDATA[laulun alkeisopetus]]></category>
		<category><![CDATA[laulun ilo]]></category>
		<category><![CDATA[laulunopettaja]]></category>
		<category><![CDATA[laulunopetus]]></category>
		<category><![CDATA[laulupelko]]></category>
		<category><![CDATA[laulutaidoton]]></category>
		<category><![CDATA[laulutaidottomuus]]></category>
		<category><![CDATA[laulutekniikka]]></category>
		<category><![CDATA[laulutunnit]]></category>
		<category><![CDATA[lauluvalmennus]]></category>
		<category><![CDATA[lauluvalmentaja]]></category>
		<category><![CDATA[semiokkluusiot]]></category>
		<category><![CDATA[tahdon oppia laulamaan]]></category>
		<category><![CDATA[voiko laulamaan oppia]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://aaniluotsi.fi/?p=82</guid>

					<description><![CDATA[<p>Me hupsut suomalaiset olemme taitavia häpeämään asioita, muun muassa laulamista. Häpeäminen saattaa joskus haitata oppimista, joten siitä olisi tärkeää päästä eroon. Oma keinoni saada oppilas unohtamaan häpeänsä on hauskuus. Jos oppija kokee harjoittelun mielekkäänä ja innostavana, häpäen tunteet on helpompi jättää syrjään. Ääni on erottamaton ja henkilökohtainen osa meitä ja siksi herkkä arvostelulle. Ääniharjoitukset voivat aluksi tuntua kiusallisilta, koska olemme tottuneet kuulemaan ... <a title="Kyllä muuten kehtaan!" class="read-more" href="https://aaniluotsi.fi/kylla-muuten-kehtaan/" aria-label="Read more about Kyllä muuten kehtaan!">Read more</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/kylla-muuten-kehtaan/">Kyllä muuten kehtaan!</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Me hupsut suomalaiset olemme taitavia häpeämään asioita, muun muassa laulamista. Häpeäminen saattaa joskus haitata oppimista, joten siitä olisi tärkeää päästä eroon. Oma keinoni saada oppilas unohtamaan häpeänsä on hauskuus. Jos oppija kokee harjoittelun mielekkäänä ja innostavana, häpäen tunteet on helpompi jättää syrjään.</p>
<p>Ääni on erottamaton ja henkilökohtainen osa meitä ja siksi herkkä arvostelulle. Ääniharjoitukset voivat aluksi tuntua kiusallisilta, koska olemme tottuneet kuulemaan ja kokemaan äänemme tietyllä tavalla eri tilanteissa. Harjoittelu edellyttää, että uskaltaudumme katsomaan, mitä tuon kaiken totutun takana piilee. Mutta ensin pitää kehdata.</p>
<h2>Miten uskaltautua harjoittelemaan häpeästä huolimatta?</h2>
<p>Millä se häpeänpeikko sitten selätetään? Opettaessa pyrin siihen, että äänenkäytön harjoittelu on mukavaa. Vaihtelevat harjoitukset ja leikillinen suhtautuminen omaan ääneen tekevät oppimisesta hauskaa ja mielekästä. Hauskuus ei nimittäin vähennä harjoitusten tehokkuutta – päinvastoin. Tieteellisesti tutkitut ja vuosikymmentenkin aikana toimiviksi koetut harjoitukset toimivat usein jopa paremmin, kun niihin tuo raikkaan tuulahduksen leikin keinoin.</p>
<p>Tiede on hyvä apuväline, mutta puhe- ja laulutekniikassakin tärkeämpää on kokeminen ja aistiminen. Klassista täryharjoitusta opettaessa voisin kertoa oppilaalle, että semiokkluusion käyttö harjoittelussa stabiloi hengitystä ja edistää ääntöbalanssia inertiivisen reaktanssin vaikutuksesta. Tieteen kieli vain ei motivoi ketään harjoituksen tekemiseen, vaikka kuinka selittäisin äänentuottomekanismin toimintaperiaatetta.</p>
<h2>Ole avoin kehosi aistimuksille</h2>
<p>Tehokkaampaa on havainnoida sitä, miltä ärrän päristely tuntuu rintakehässä ja kyljissä, ja miten se kirkastaa ääntä ja saa sen kulkemaan vapaammin. Jos täry ei lähde lähde toimimaan, voidaan käteen ottaa kuvitteellinen leikkiauto ja ruveta pikkulapsen tavoin kiihdyttämään ja kurvailemaan sillä. Leikkiin antautuessamme saatamme huomata, että ääni kulkeekin yhtäkkiä paljon vaivattomammin.</p>
<p>Äänen harjoittaminen voi joskus olla välineurheilua, ja mukavaa sellaista. Käytän opetuksessa usein erilaisia apuvälineitä, kuten jumppapalloa tai tasapainolautaa. Kuntosalilta tutut välineet tuovat harjoitteluun sekä konkretiaa että vaihtelevuutta. Myös äänen yhdistäminen liikkeeseen tai johonkin uuteen mielikuvaan auttaa heittäytymään harjoitukseen ja havainnoimaan kehoa uudella tavalla.</p>
<h2>Unohda turha asiallisuus</h2>
<p>Meidät on ala-asteelta lähtien kasvatettu olemaan asiallisia. Leikki on tehokas keino rikkoa sovinnaisen ja totutun kaavaa: se haastaa meidät unohtamaan sosiaaliset roolimme ja keskittymään nykyhetkeen. Yhtäkkiä huomaammekin, että pystymme moniin asioihin, joista emme osanneet edes haaveilla. Uudesta opitusta taidosta voimmekin olla häpeilemättömän ylpeitä. Silloin se häpeänpeikkokin luikkii koloonsa ja tyytyy korkeintaan mulkoilemaan meitä sieltä suu mutrulla.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/kylla-muuten-kehtaan/">Kyllä muuten kehtaan!</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
		<post-id xmlns="com-wordpress:feed-additions:1">82</post-id>	</item>
	</channel>
</rss>
