Mitä kannattaa huomioida, jos tietää huomenna pitävänsä tunnin puheen? Täytyykö äänen antaa levähtää?

Mitä kannattaa tehdä juuri ennen vakuuttavaa puhetta? Mitä mieltä olette pastillien napsimisesta? Entä veden hörppiminen, onko siitä hyötyä?

Miten tilanteen voi pelastaa, jos puheen aikana tuntuu, että ääni katoaa, kurkussa on pölypallo tai suuta kuivaa?

Miten ärsyttävistä maneereista voi opetella eroon? Kuinka ne voi omasta puheestaan ylipäätään tunnistaa? 

Jos puhun helposti nenääni, miten voin oppia siitä pois? Tai entä jos ääneni narisee?

Mitä voin tehdä, jos esiintymisjännitys kuuluu äänestäni?

Haastattelun vakuuttavasta puheesta teki: toimittaja Satu Hotakainen EU-uutiset -verkkolehdestä

Artikkeli Haluatko vakuuttavaksi puhujaksi? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Saman kokemuksen saavutan nykyään puhuessani hyvin usein: olen kiinnostava, kun kerron ajatuksistani ja havainnoistani, tai kun ehdotan jotakin uutta. Ääneni kantaa voimakkaankin taustamelun yli, ilmaisen sillä haluamiani asioita ja tulen kuulluksi. Pohjimmiltaan tässä on kyse äänen tunneilmaisusta, sillä mielestäni hyviä ideoita ja tärkeää tietoa minulla on ollut aina. Nyt vain olen oppinut ilmaisemaan itseäni niin, että tunne ei ota liikaa valtaa. Sen sijaan voin käyttää sitä vipuvoimana asiani kertomisessa.

Tunne muuttaa ääntä

Vihaisen ihmisen ääni on erilainen kuin iloisen ihmisen ääni, myös tutkimusten mukaan. Tunne tunnistetaan sadasosasekunneissa pelkän äänen perusteella silloinkin, kun sanaa ei tiedetä. Muutoksen äänessä saavat aikaan ääntöväylän liikkeet: sekä äänihuulten että kielen, leuan ja huulten liikkeissä on eroja tunnetilasta riippuen. Ilo ja innostus saavat aikaan kehossa hyvin erilaisia reaktioita kuin viha tai suru.

Koska ihminen on laumaeläin, tunne vaikuttaa myös kuulijassa peilisolujen avulla. Kun puhujassa tietyt lihakset aktivoituvat, sama aktivoituminen tapahtuu kuulijassa. Siksi on tärkeää olla tietoinen omista tunteistaan puhumisen aikana. Kun opit tiedostamaan, mitä kehossasi tapahtuu eri tunnetilojen aikana, voit paremmin myös hallita ääntäsi eri tilanteissa esimerkiksi rauhoittamalla hengitystäsi, rentouttamalla nieluasi tai vapauttamalla leukaasi jännityksistä.

Äänellä koskettaminen on tietoista toimintaa

Tietoinen äänenkäyttö ja tunneilmaisu on äänellä koskettamista. Kun käytät ääntäsi tietyllä tavalla, voit ihastuttaa tai vihastuttaa, ihmetyttää tai rauhoittaa kuulijaa. Kuuntelin hiljattain tulevaisuudentutkija ja puhuja Ilkka Halavan haastattelua puhumisesta ja esiintymisestä. Hän kehotti miettimään, että jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mitkä ovat ne tuhat sanaa yhden kuvan takana. Mieti siis myös, mitkä ovat ne tuhat sanaa valitsemasi äänensävyn takana. Silitätkö vai sivallatko?

Valmentaessa olen huomannut, että moni on tietoinen äänestään vain silloin, kun se on omasta mielestä “vääränlainen”. Esimerkiksi narisevaan, kireään tai kimittävään ääneen kiinnitämme huomiota erityisesti silloin, kun se poikkeaa omasta normaaliäänestä. Jos olemme joskus saaneet palautetta näistä äänenpiirteistä, häpeä omaa ääntä kohtaan voi kasvaa niin suureksi, että puhuminen vaikeutuu.

Miksi vihaisena ääni kiristyy?

Äänihuulia ei ensisijaisesti ole tarkoitettu äänentuottoon. Ne on tarkoitettu suojelemaan henkitorvea vierailta esineiltä. Ja koska niiden tarkoitus on suojella henkitorvea ja keuhkoja, ne pyrkivät puristumaan tiiviisti yhteen.

Näin tapahtuu esimerkiksi vihassa, sillä viha on hyvin suojeleva tunne: se auttaa sinua asettamaan omat rajasi ja astumaan omaan voimaasi. Se on aktiviteetiltaan voimakas ja nostaa kehon vireystilaa, kun kehosi valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan.

Mitä enemmän keskityt johonkin asiaan, jännität tai pelkäät, sitä tiukemmin äänihuulet ja usein niiden yläpuolella olevat taskuhuulet eli valeäänihuulet puristuvat yhteen. Jos taskuhuuletkin puristuvat yhteen, lopputuloksena on kireä ja puristeinen ääni, joka kuulostaa vihaiselta, ja jota käyttäessä kurkku väsyy ja ääni käheytyy hyvin helposti.

Toisaalta ääni voi kiristyä, vaikket olisi edes vihainen. Esimerkiksi opettajalla voi olla vihaisen kuuloinen ääni, kun hän yrittää kuulua luokan taustamelun yli, ja kyse on tällöin vain taitamattomuudesta voimistaa ääntä millään muulla tavalla kuin ottamalla voimaa kurkusta. Siksi on tärkeää, että tulet tietoiseksi siitä, miten äänesi kuhunkin tunnetilaan reagoi.

Innostuksesta korkea ääni

Kun koira innostuu, se alkaa heiluttaa häntäänsä. Kun ihminen innostuu, samat lantionpohjanlihakset aktivoituvat. Innostus saa aikaan muutoksia äänenkäytössä: äänenkäyttö muuttuu vähemmän puristeiseksi, eli äänihuulet värähtelevät vähemmän tiiviisti yhdessä. Samalla usein äänenkorkeus nousee ja ääni saattaa nousta jopa falsettiin huilumaiseksi, ohueksi ääneksi, kun äänihuulten toimintatapa innostuksen vaikutuksesta muuttuu.

Äänenkäyttäjälle innostus ei aina ole tervetullut asia. Se epäilemättä auttaa myös kuulijaa innostumaan aiheesta, mutta ei toisaalta ole kovin kestävä tapa käyttää ääntä: falsettimainen ääni ei kuulu kovin pitkälle eikä sitä ole helppo pitää yllä. Se toimii kyllä tehosteena välittämässä innostusta ja tuomassa tarinaa lähemmäksi kuulijaa, mutta pitkäkestoiseksi äänenkäyttötavaksi siitä ei ole.

Innostus voi tehdä äänenkäytöstä myös puristeista ja siksi rasittavaa. Valmensin kerran erästä julkista puhujaa, joka oli luonnollisesti hyvin innostunut aiheestaan. Lisäksi hän rakasti esillä oloa ja yleisön naurattamista. Hän ei jännittänyt esiintymistä tietoisesti, mutta teki sen ilmeisesti kurkullaan. Usein hänen äänenkorkeutensa nousi luennon aikana huomattavasti. Luennon jälkeen hänen äänensä oli käheä ja kurkku kipeä. Ääniharjoitusten avulla hän oppi rentouttamaan nielunsa ja rauhoittamaan hengitystään puhuessa, joten nyt hän palvelee kuulijoitaan huomattavasti kestävämmällä tavalla.

Matala ääni ei aina ole vakuuttava – uskalla olla läsnä tunteissasi puhumisen aikana

Monien tutkimusten mukaan koemme matalan äänen vakuuttavana. Tämä onkin ihan luonnollista, sillä isompi eläin ääntelee matalammalla äänellä ja on siksi pelottavampi ja uskottavampi. Monissa kulttuureissa on totuttu madaltamaan ääntä tietyissä tilanteissa juuri uskottavuutta haettaessa. Tämä kuitenkin johtaa meidät helposti metsään: keinotekoisesti madallettu, kurkunpäätä alas painamalla tuotettu ääni on kolkko ja totinen, ja saattaa pitemmän päälle käydä vain kuulijan hermoille.

Tärkeintä onkin olla aito ja antaa kurkunpään liikkua vapaasti. Tämä tapahtuu, kun olet läsnä hengityksessäsi ja tunteissasi puhumisen aikana. Silloin annat äänesi reagoida sanomaasi juuri niin kuin se reagoi, yrittämättä blokata tiettyjä tunnetiloja tai pitämällä tietyistä tunnetiloista visusti kiinni.

Mindfulness on hyvä taito myös puhujalle. Kun opit tunnistamaan tiettyjen ajatusten synnyttämät reaktiot kehossasi, niiden herättämät tunteet eivät pääse vaikuttamaan liian voimakkaasti tai epäsuotuisasti viestintääsi. Hyväksyt tunteen, jolloin päästät siitä helpommin myös irti.

Äänellä koskettaminen mahdollistuu, kun tutustut omaan ääneesi

Voit vaikuttaa omaan äänenkäyttöösi monella tavalla. Sinun ei tarvitse puhua monotonisella tai kireällä äänellä, jos et halua. Voit saada ääneesi niin paljon monipuolisuutta ja vivahteikkuutta kuin haluat. Usein äänessäsi on jo monipuolisia vivahteita vaikkapa vapaa-ajalla, ja sinun tarvitsee vain ottaa vaihtelevampi puhetapa käyttöön myös vaikuttamistilanteissa.

Toisaalta voit myös treenata äänihuultesi, kurkunpääsi, hengityslihastesi ja muiden äänentuottoo liittyvien lihastesi toimintaa. Silloin löydät sellaisia äänenkorkeuksia, -voimakkuuksia ja -sävyjä, joiden olemassaolosta et ennen tiennyt mitään ja saat uusia keinoja ja lisää itsevarmuutta vuorovaikutustilanteisiin.

Kun opit tuntemaan oman äänesi, huomaat, miten eri tunnetilat siihen vaikuttavat. Sen jälkeen voit alkaa eri tilanteissa valita, miten ääntäsi käytät. Äänesi on aina karismaattinen silloin, kun viestinnälläsi on selkeä tavoite ja äänesi on vapaa ilmaisemaan tunteitasi monipuolisesti ja vakuuttavasti.

5 askelta vaikuttavampaan puheääneen

Haluatko olla vaikuttavampi puheammattilainen? 5 askelta vaikuttavampaan puheääneen -videokoulutuksessa käymme läpi käytännön askeleet, joilla pääset heti kehittämään puheäänesi vaikuttavuutta. Koulutuksesta hyötyvät yrittäjät, myyjät, opettajat, poliitikot ja somevaikuttajat. Klikkaa katsomaan koulutustallenne saman tien!

Katso videovalmennus maksutta tästä linkistä!

Liisi Pettersson: Karisman puolestapuhuja ja äänikorsettien vapauttaja. Liisi on huolehtinut puhetyötä tekevien äänenkäytöstä jo neljän vuoden ajan, ja auttanut heitä parantamaan äänensä voimavaroja, kuten kestävyyttä, kantavuutta ja äänenlaatua. Sitä ennen Liisi on työskennellyt äänen parissa laulunopettajana ja työskentelee edelleen etenkin äänestään epävarmojen laulajien parissa. Valmentaessa Liisi lähtee liikkeelle kehon ja hengityksen vapauttamisesta, ja käyttää apunaan niin psykofyysisiä kuin äänifysiologiaan perustuvia menetelmiä optimaalisemman äänenkäyttötavan saavuttamiseksi. Näin asiakas saa enemmän luottamusta omaan kehoonsa äänenkäytön aikana ja alkaa nauttia enemmän esilläolosta ja puhumisesta.

Liisin motto: Karisma on meidän jokaisen etuoikeus!

Artikkeli Miksi äänellä koskettaminen on tärkeä taito jokaiselle vaikuttajalle? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Mitä on kehotietoisuus ja miten sitä harjoitetaan?

Kehotietoisuus tarjoaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan äänen harjoittamiseen

Harjoittele kehotietoisuutta: kokeile kehotietoisen ja mekaanisen liikkeen eroa

Kehotietoisuus kehittyy lempeällä ja hyväksyvällä havainnoinnilla

Artikkeli Kehotietoisuus tuo uuden ulottuvuuden äänen harjoittamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Tunnekehoyhteydessä ollessani ajatukseni, tavoitteeni, sanomani esiin tuominen on vaivatonta. Tunnen, etten työskentele tuolloin niinkään pään (mind) tasolla, vaan olen yhteydessä itseeni kehon ja sydämen (heart) tasolta. Tunnen ohjautuvani totuudesta käsin. Ilmennän tuolloin sen hetkistä olemustani, kokonaisvaltaisesti.

Tietoisuus omasta kehosta ja tunteista – tunnekehoyhteys – antaa äänelle voiman, syvyyden, uskottavuuden. Puhe on tuolloin totta kuulijalle. Kuulijana kiinnostun. Puhujasta välittyy totuudellisuus: kaikki on totta hänelle. Voin samaistua, voin kokea empatiaa. Olen kokenut yhteyden tunteen, puhe on tavoittanut minut, kuulijan. Kiinnostun puhujan tunnemaailmasta, tunteista. Haluan kenties tietää aiheesta enemmän. Janoan lisää.

Mitä tapahtuu, jos tunnekehoyhteys syystä tai toisesta katoaa?

Entä silloin, jos yhteys omaan itseen, kehoon, tunteisiin ja tarpeisiin, on jostain syystä katkennut? Entä, kun tunnekehoyhteyttä ei ole, sitä ei tapahdu eikä se kuulu tai näy puhujan äänessä, hänen olemuksessaan? Onko edes mahdollista tietää, onko puhuja yhteydessä tunteisiinsa, onko hän tunnekehotietoinen?

Tätä olen paljon pohtinut, mielessäni tutkinut, havainnoinutkin. Minun kokemukseni on, että ääni, puhe, vailla tunnekehoyhteyttä, jää jollain tapaa teoreettiseksi, ulkokohtaiseksi. Se ei puhuttele. Se on kuin ulkoa opittua. Se ei tavoita. Alan epäillä. En kiinnostu. Alan kyseenalaistaa puhujan motiiveja.

Hiljaisuudella on myös oma paikkansa, tehtävänsä. Puhuessasi uskaltaudu hiljaisuuteen, anna taukojen tavoittaa paitsi omaa sisintäsi, hiljaisuus suo kuulijalle mahdollisuuden antaa kuullun laskeutua sydämeen, ymmärrykseen asti. Kuin kysyen: Mitä tämä juuri kuulemani minulle tarkoittaa? Hiljaisuuden hetket, tauot, väreilevät sakeanaan sanojen nostattamia energioita. Ja taas – kuule kehoasi, siellä olevia tuntemuksia. Vain aistit. Voit saada tärkeän viestin.

Löydä oma, syvin äänesi. Luota, että se riittää. Tuo ääni värähtelee syvintä olemustasi, koko elettyä elämääsi. Elämäsi on kehossasi. Tunne se. Aisti se. Anna kaiken tulla näkyväksi äänesi kautta. Tunnekehoyhteydessä.

Kirjoittaja Minna Katajamäki on lastentarhanopettaja, Lasten Tunnetaito-ohjaaja MM®, tunnekehoterapeutti, ratkaisukeskeinen EFT-terapeutti/valmentaja ja äänihoitaja. Minna toimii Ruovedellä tunnekouluttajana, antaa tunnetaito-ohjausta (yksilö ja ryhmät) sekä luennoi.

Artikkeli Löydä läsnäolo äänestä tunnekehoyhteyden kautta julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Maria Svan: Sopraano, FM, tanssi-liiketerapeutti ja kehonhuollon pt, erikoistunut vapauttamaan psykofyysiä lukkoja itseilmaisun tieltä. Auttaa asiakkaita psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn sekä somaattisesti menetelmien välityksellä. Valmentaa ihmisiä asettumaan kehoonsa mm. kymmenien tuhansien osallistujien ilmiöksi nousseessa Kehonhuollon joulukalenterissa. Hyvä äänenkäyttö on tälle digiyrittäjälle iso etu. Vaikuttava videoesiintyminen mahdollistaa työajan monistamisen, jolloin hänelle jää aikaa esiintyä kirkkomusiikkiteosten solistina, tanssia ja laulaa operettilavoilla ja konsertoida Suomessa ja ulkomailla. Marian motto: perustuslaissa on turvattu kaikille yhtäläinen äänioikeus!

Artikkeli Jännittääkö sinua puhuminen ihmisten edessä? Näin opit jännittämään oikein! julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Mistä vaikuttava puhe-esitys syntyy?

Miten sinun kannattaa valmistautua, kun tavoitteena on vaikuttava puhe-esitys?

Miten vaikuttava puhe-esitys koostetaan?

• esityksen aloitus
• pääkohdat (pidä esityksesi selkeänä lisäämällä vain 2–3 pääkohtaa)
• niiden mahdolliset alapointit
• lopetus

Mistä lähteä liikkeelle?

Liisi Pettersson: Karisman puolestapuhuja ja äänikorsettien vapauttaja. Liisi on huolehtinut puhetyötä tekevien äänenkäytöstä jo seitsemän vuoden ajan, ja auttanut heitä parantamaan äänensä voimavaroja, kuten kestävyyttä, kantavuutta ja äänenlaatua. Sitä ennen Liisi on työskennellyt äänen parissa laulunopettajana ja työskentelee edelleen etenkin äänestään epävarmojen laulajien parissa. Valmentaessa Liisi lähtee liikkeelle kehon ja hengityksen vapauttamisesta, ja käyttää apunaan niin psykofyysisiä kuin äänifysiologiaan perustuvia menetelmiä optimaalisemman äänenkäyttötavan saavuttamiseksi. Näin asiakas saa enemmän luottamusta omaan kehoonsa äänenkäytön aikana ja alkaa nauttia enemmän esilläolosta ja puhumisesta.

Artikkeli Vaikuttava puhe-esitys: näin ammattilaiset sen tekevät julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Varo! Tämän artikkelin luettuasi otat luultavasti rohkeampia askeleita tuodaksesi äänesi esiin.

Jos videokamera tai esiintymislava saa sinut mieluiten vaeltamaan niistä mahdollisimman kauaksi, oletko ajatellut, mitä maailma menettää kun et tuo annettavaasi esille? Äläkä nyt sano, että ei mitään, kun eihän MINULLA ole mitään annettavaa. Onko se oikeasti totta vai pelon luoma tekosyy, jolla vältät esille tulemisen?

Ehkä olet jo kasvanut peloistasi ohi? Onneksi olkoon! Lavalle ja kameran eteen ei ole jonoa, koska esillä oleminen vaatii rohkeutta tulla näkyväksi. Sinulla on vaikka kuinka paljon annettavaa, kun lopetat itsekkään epävarmuudessa vellomisen ja sen sijaan alat toimeen! En väitä kynnyksen ylittämisen olevan helppoa, mutta väitän, että kun alat palvella maailmaa rohkeammin, et halua enää hissutella.

Arvaa mitä! Ammattilaisetkaan eivät tee asioita kylmiltään. Videolla ja lavalla annettu vaikutelma on tulosta harjoittelusta ja suunnittelusta. Jos vertaat tämänhetkistä karismaasi ammattipuhujien luomaan maagiseen vaikutelmaan, joudut hakoteille. Karisma nimittäin kuuluu kaikille ja sitä voi todellakin kehittää!

Luet tätä artikkelia, koska haluat että sinua uskotaan! Siispä luulen, että sinulle ei riitä, että asiasisältösi on hyvää ja tiedät, mitä haluat sanoa. Haluat varmasti myös rohkaista ja inspiroida kuulijoitasi tekemään muutoksia kohti parempaa. Luultavasti et pistäisi pahaksesi myös, jos saisit enemmän ammatillista arvostusta tai parempaa toimeentuloa sen seurauksena, että olet opetellut antautumaan karismallesi!

Kokeile näitä, niin saat yleisön uskomaan jokaisen sanasi!

1. Säädä vireystilasi sopivaksi hengityksesi avulla

Varmista, että hengityksesi liike tuntuu vatsassa asti ja hartiasi pysyvät hengittäessä alhaalla. Kun vireystilasi pysyy sopivana olet yhtä aikaa rauhallinen ja innostunut. Paniikki eikä lamaannus pääse päälle, jolloin äänikin soi ihan eri tavalla.

Sisäänhengitys aktivoi elimistömme kaasua, sympaattista hermostoa ja uloshengitys puolestaan parasympaattista hermostoa, joka vastaa kehon rauhoittamisesta. Jos kaasu tai jarru on pohjassa, vireystilasi ei ole sopiva. Molempia tarvitaan sopivissa määrin.

Jos olet ylivirittyneessä tilassa, uloshengityksesi ei pääse kulkemaan loppuun saakka. Anna muutamalla hengityksellä kehosi tyhjentyä kokonaan ilmasta ja tunne miten hengityslihaksistosi ja sisuskalusi lempeästi halaavat sydämen vierestä ja kehon keskeltä kulkevaa Vagushermoa. Vaugus- eli kiertäjähermo vastaa turvallisuuden tunteesta kehossasi, ja turvallisen olon haluat varmasti välittää myös kuulijallesi.

2. Valmista keho ja ääni ennen esitystä

Äänestäsi välittyvä tunneilmaisu koostuu kehosi sisäisistä liikkeistä. Tulkitsemme tietyt äänenkorkeuden vaihtelut mm. vihaisuutena, lempeytenä tai innostuksena ja viritymme peilisolujemme avulla samaan tunnetilaan, missä puhuja on. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kehosi on vapaa turhista jännityksistä puhuessasi.

• Tunnustele, että et tee ylimääräistä työtä asentosi ylläpitämiseksi. Rentouta turhat jännitykset tuomalla luut luiden päälle. Sen sijaan, että seisoisin jaloillasi, nojaa lattiaan ja tunne miten paino pääsee jalkapohjien läpi maahan saakka. (esim. polvilukot pois)
• Rentouta leukasi, jotta puheäänestäsi pääsee soimaan suun koko tilassa. Varmista myös, että kielesi on riittävän aktiivinen ja että se ei löllöttele suun takaosassa.
• Ole hereillä lantionpohjassasi. Äänesi hengitystuki aktivoituu, eli saat pontta lisää ilmaisuusi. Tiesitkö muuten, että ihmisillä on samat lihakset lantionpohjassa, jotka koirilla heiluttavat innostuksesta häntää ;).

3. Kertaa muistiinpanosi kehollisesti

Harjoittele lausumaan ääneen ainakin alkusanoja tai ensimmäistä lausetta niin, että se on istutettu kehoon oikealle tunnetilalle ja soivalle ja vapaalle äänenkäytölle. Istuttamisella tarkoitan, että voit harjoitella tekstiä niin, että käyt ylläolevat keholliset huomiot läpi jokaisen kerrallaan.

Ole tietoinen myös siitä ,missä kohti kehoa sinusta tuntuu ja miltä, kun haluat ilmaista tätä asiaa tällä ja tällä tunnetilalla. Kun suunnittelet esityksesi myös kehollisella läpikäynnillä, saavutat oikeat tunnetilat huomattavasti todennäköisemmin, ja ne siirtyvät myös kuulijaasi.

4. Anna liikkeen virrata, sillä äänikin on liikettä

Ilmaisevat kasvot ja eleet ja oman persoonasi ja tilanteeseen sopiva liike lisää mahdollisuuttasi luoda tunneyhteys kuulijaan. Anna siis kehollesi lupa liikkeelle ja koe rohkeasti vahvojakin tunteita lavalla. Vain kokemalla tunteet aidosti omassa kehossasi, saat ne välittymään eteenpäin.

Yle kirjoittaa Turun yliopiston PET-keskuksen ja Aalto-yliopiston tutkimuksen pohjalta, että: “Tunteet ovat sikäli sydämen ja pään asia, että tietenkin kaikki tiedonkäsittely lähtee aivoista, mutta tunteiden erityispiirre on, että ne ovat voimakkaita kehon reaktioita.” Kun koemme tunteita, kehossa alkaa liikeprosessi.
Avaudu myös mahdolliselle jännitykselle kehollisesti. Jos yrität estää jännityksesi, se jumittaa kaiken muunkin tunneilmaisun, äänestäsi ja hengityksestäsi puhumattakaan. Sen sijaan suhtaudu jännityksesi tuomaan energiaan innostuksena ja potentiaalina ja anna tämän innon kanavoitua äänesi, ilmeidesi ja liikkeidesi polttoaineeksi!

5. Luota siihen, että myös hiljaisuus kantaa

Osaatko olla hiljaa kuulijasi edessä? Yllättävän moni vaivautuu tauoista puhuessaan. Juttelin erään englantilaisen kouluttajan kanssa, ja hän kysyi, että onko tämä vain brittien juttu? Totesin, että suomalaiset keskimäärin kestävät hiljaisuutta ehkä hieman paremmin kuin britit, mutta isomman yleisön tai videokameran edessä tilanne on toinen.

Innostus voi joskus mennä yli. Jos innostut niin, että puhut liian nopeasti, kuulijasi ei tavoita viestiäsi. Nopeassa tempossa on myös se ongelma, että et ehdi itsekään kokea innostuksen lisäksi muita tunteita. Tällainen kiihkeä papatus voi tuntua sinusta hienolta, mutta saa kuulijasi lähinnä vaivaantumaan, kun tuntuu että tulet päälle. Muista siis tauot.

Lyhyesti kirjoittajasta:

Artikkeli Haluatko, että sinua uskotaan? Näin valmistat kehosi videokameran ja yleisön eteen julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Todellakin haluan!

Mistä hyvä itseluottamus syntyy?

Miten asiantuntijuus välittyy äänestä?

Miten persoonasi kuuluu äänessä – ja miten tuot sen parhaat puolet esille?

Miksi omaan äänesi tutustuminen vie sinut puhujana ”to the next level”?

“Sinusta ja äänestäsi huokuu iloa, kauneutta ja hyväksyntää, mitä oli ilahduttavaa ja inspiroivaa seurata. Tunnista jäi aina hyvä ja jotenkin vapautunut mieli. Olen alkanut pitämään äänestäni myös enemmän, kiitos tämän mahtavan kurssin. Olen motivoitunut tutustumaan ääneeni ja jatkamaan harjoittelua.”

Haluan vaikuttavan äänen!

Tunne omat “rahanuottisi”

Ääniharjoituksista helpotusta äänioireisiin

Valmennuksen osat:

1. Miksi ääniharjoittelu kannattaa?
2. Mitä äänenkäytön harjoittelulla voi saavuttaa?
3. Lisää äänesi sointia ja kestävyyttä parin minuutin harjoittelulla!

Tilaa videovalmennus maksutta tästä linkistä!

Artikkeli Vaikuta tietoisella äänenkäytöllä ja avaudu karismallesi julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Mistä lähtien menestys = röyhkeys?  Mietipä rehellisesti: hävettäisikö sinua opetella ja kehittyä? Seuraavan kerran kerran, kun hävettää, kysy itseltäsi WWAD, What would an American do? Kun opiskelin Jenkeissä laulua, olin kulttuurishokissa. Opiskelukaverit eivät olleet käyneet yhdelläkään laulutunnilla ennen yliopistoa. Lauluopintoihin pääsi kuoropohjalta! Yliopistoon! Vaikka äitini on amerikkalainen, olen näköjään silti suomalaisen kulttuurin kasvatustulos.

Hyvä puheääni menee lihoista lihoihin 

Mutta, miksi hyvän puheäänen ja äänenkäyttötaidon merkitys on entisestään korostunut viimeisen parin vuoden aikana? Ääni on kosketuksen jälkeen vaikuttavin viestintäkeinosi. Hyvä puheääni nostaa ihosi kananlihalle. Se herättää sinussa tunteita ja saa sinut liikkeelle. Ääni on todella primitiivinen vaikutuskanava. Reagoit ääniin jo ennen syntymääsi!

Digi- ja someaikana viestimisemme painottui pitkään turhan paljon kirjoitettuun tekstiin. Pelkät sanat ovat ilmaisukeinona onttoja. Kun haluat olla parhaalla mahdollisella tavalla tunnetason vuorovaikutuksessa, äänellä viestiminen on paras väylä, sillä ääni menee “lihoista lihoihin”.

Hyvä puheääni on todella vahva vaikutuskanava. Kun äänesi mahdollistaa sen, että sinut ymmärretään oikein myös emotionaalisella tasolla, pystyt auttamaan ihmisiä entistä paremman. Oman äänen kehittäminen on myös taloudellisesti kannattava sijoitus! Monet menestyneimmistä valmentajista ja kouluttajista, kuten Brendon, ovat kertoneet, että siinä vaiheessa kun he alkoivat tehdä podcasteja ja videoita, heidän bisneksensä räjähti käsiin. Brendon Burchard on innostava puhuja, jolla on lähes 5,3 miljoonaa facebook-seuraajaa.  Brendon kertoi, että kun hän alkoi tehdä ensimmäisiä videoitaan, häntä jännitti ihan hirveästi ja hän oli täysi noviisi ja aivan omien sanojensa mukaan aivan surkea esiintyjä. Ennen ensimmäistä live-esiintymistään hän oksensi nurkan takana jännityksestä. Miten Brendon sitten kehittyi? No, hän alkoi opetella. Hän sattui syntymään Amerikkaan. Tuo toinen kotimaani (vaikka nyt Trumpin aikakaudella en sitä välittäisi mainostaakaan), on siitä hieno maa, että siellä saa vapaasti kehittää itseään ja muut kannustavat.

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu paljon häpeää. Jos et osaa jotain tehdä, et voi sitä tehdä. Piste. Onneksi sentään alle 1-vuotiaat lapset eivät ajattele niin, että en osaa kävellä, en voi sitä opetella. Suomalaiseen häpeäkulttuuriin kuuluu ex-lankoani lainatakseni myös se, että “Kun pää nousee, viikate käy!” Tämä on nähty monien kohdalla, jotka pyrkivät menestymään.

Kuinka kovaa olikaan esimerkiksi Saara Aallon arvostelu ensin alkuun. Parempi ettet yritä, kun et osaa. Turhaa yrittää mitään opetella! Se kumpuaako tällainen alasampuminen pohjimmiltaan kateudesta, vai onko vain ‘joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa’ hyvin sisäistetty. Ystäväni, Kollegani ja entinen oppilaani, laulaja Iris Seesjärvi kirjoittaa tästä enemmän Häpeästä Hiljaiset -blogissaan. Lue myös Iriksen vieraskynäartikkeli Puheääni hävettää!

Savannilta someen – hyvä puheääni on entistä tärkeämpi työväline

Jos mietit, miltä facebookin uutisvirtasi näytti viisi vuotta sitten, siellä tuskin oli videoita. Sekä Instagram, että Facebook ovatkin entistä enemmän myös videokanavia. Livefeedit ovat tulleet jäädäkseen, ja fb suosii niitä uutisvirrassa, koska livevideo on kiinnostavampi kuin pelkät sanat ja kuva. Kun ystäväsi tai seuraamasi sivu aloittaa livelähetyksen, saat siitä jopa mobiili-ilmoituksen ruudullesi, jos et ole sitä erikseen kieltänyt!

2 miljoona suomalaista käyttää Youtubea, 2,5 miljoonaa Facebookia ja 1 miljoona Instagramia. Kun käytetään digitaalista mediaa, puhetekniikan merkitys korostuu. Olisi huippua, että nettiyhteydet olisivat aina täydelliset. Valitettavan usein — — — pät —– pät — k — k – ii ja tö — k – i — iii. Jos puheesi on selkeää ja hyvin artikuloitua, viesti menee perille, vaikka vähän tökkisikin. Tai jos livelähetyksesi tulee paikasta, jossa on taustahälyä tai tuulen suhinaa.

Äänen avulla viestiminen on yrittäjälle loistava keino herättää luottamusta seuraajissa. Kun kuuntelemme toistuvasti samaa radiojuontajaa tai seuraamme Salkkareita, puhujista tulee lähestulkoon perheenjäseniä. Sama pätee somessa. Kun katsot uuden valmentajan harjoituksia Youtubesta ja kuuntelet hänen livelähetystään facebookissa, luotat häneen enemmän ja todennäköisemmin ostat häneltä valmennuspaketin, kuin jos olisit vain lukenut hänen blogiaan.

Luetut sanat voidaan todennäköisemmin käsittää väärin, tai ainakin tulkinnan mahdollisuus on suurempi. Puhuja voi valita, mitä sanoja hän painottaa ja tietoisesti harkita, mitä tunnetilaa haluaa kuulijassa herättää.

Mutta, miksi hyvä puheääni on alunperinkään niin merkityksellinen asia? Mennäänpä vähän evoluutiossa taaksepäin. Kaikki nisäkkäät ja linnut viestivät ääntelemällä. Myös ihmisen puheääni rakentuu tälle pohjalle. Laumassa viestimiseen ja koko lauman liikkeelle saamiseen ei riitä kosketus. Ei savannilla, eikä varsinkaan nykyaikana, kun osa heimostasi saattaa olla toisella puolen planeettaa.

Ääntely kehittyi aikojen saatossa jatkeeksi kosketukselle. Liikutamme ja kosketamme toisiamme puheäänen värähtelyllä. Lohdutamme, varoitamme, hoidamme ja kannustamme äänensävyillämme. 

Vaikuttava äänellä viestiminen on ennen kaikkea oman vireystilan ja läsnäolon hallintaa! Kun uskallat olla läsnä erilaisille tunteille ja luot kehoosi turvallisen olotilan, saat kuulijan imeytymään mukaan haluamiisi tuntemuksiin. Turvallisuudentunteen herättämisen sijaan, jotkut puhujat valitsevat toisin. 

Myös pelon ja vihan lietsonta ovat vaikuttavia keinoja laumojen liikuttamiseksi, kuten kuin olemme historian saatossa huomanneet. On surullista, että monesti se, joka koviten asiaansa huutaa, saa viestinsä perille. Olen sitä mieltä, että jokaisen hyvää tahtovan kansalaisen velvollisuus on oppia olemaan vahva.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että täytyy huutaa kovaa ja muiden yli. Myös herkkyys on vahvuutta. Hyvä puheääni on vaikuttava silloin, kun siinä kuuluu myös monia sävyjä. Selkeiten viesti menee perille, kun olet tietoinen omasta tunnetilastasi puhujana.  Se, joka uskoo vahvasti asiaansa ja jolla on rohkeutta antaa tunteiden kuulua äänessä, saa viestinsä perille. 

Miten voisit kehittää omaa puheääntäsi entistä vaikuttavammaksi?

Takaisin Brendoniin, Amerikkaan ja opiskeluaikaani Michiganissa. Kuten mainitsin, Suomessa täytyy osata valmiiksi ennen kuin voi opetella. Täällä esimerkiksi musiikkiopinnot aloitetaan lapsena, ja jos et ole käynyt musiikkiopistoa, sinun on turha haaveilla soitonopettajan urasta. Kun opiskelin Pohjois-Michiganin yliopistossa laulua, järkytyin! Miksi?

Pääaineiset musiikinopiskelijatoverini eivät olleet ottaneet yhden ensimmäistäkään soittotuntia. Kuulit oikein. He opiskelivat yliopistossa pääinstrumenttiaan Marching band -pohjalta. Myös musiikin teorian ja säveltapailun opinnot alkoivat ihan alusta. Tämä on do, tässä on re ja tämä on priimi ja tämä on kvartti. Näistä opiskelijatovereistani tulisi musiikinopettajia neljässä vuodessa.

Miten se on mahdollista? Eikö pidä olla jo syntyessään muusikko? Jenkeissä kulttuuri on erilainen. Siellä ymmärretään, että jos haluat jotain oppia, koskaan ei ole liian myöhäistä aloitta! Koskaan ei ole mahdollista oppia, jos ei aloita. Ilmapiiri on oppimisen kannalta aivan toisenlainen kuin Suomessa. Jokainen kilpaili oman edistymisensä kanssa, eikä vertailua muihin harrastettu. Jos kaveri menestyi, se lisäsi omaa motivaatiota.

Mitä Brendon teki, kun hän oli epävarma puhuessaan kameran edessä? Hän etsi äänivalmentajan. Jos amerikkalainen ei osaa jotain, hän etsii parhaan opettajan. Brendon treenasi Roger Loven kanssa. Roger on valmentanut ääniä 30 vuotta ja on yksi johtavia äänivalmentajia USA:ssa. Brendonin ohella hänen opissaan ovat olleet mm. Gwen Stefani, Eminem, Anthony Robbins ja Reese Witherspoon.

Maria Svan: Sopraano, FM, tanssi-liiketerapeutti ja kehonhuollon pt, erikoistunut vapauttamaan psykofyysiä lukkoja itseilmaisun tieltä. Auttaa asiakkaita psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn sekä somaattisesti menetelmien välityksellä. Valmentaa ihmisiä asettumaan kehoonsa mm. kymmenien tuhansien osallistujien ilmiöksi nousseessa Kehonhuollon joulukalenterissa. Hyvä äänenkäyttö on tälle digiyrittäjälle iso etu. Vaikuttava videoesiintyminen mahdollistaa työajan monistamisen, jolloin hänelle jää aikaa esiintyä kirkkomusiikkiteosten solistina, tanssia ja laulaa operettilavoilla ja konsertoida Suomessa ja ulkomailla. Marian motto: perustuslaissa on turvattu kaikille yhtäläinen äänioikeus!

Artikkeli Näin hyvä puheääni tuo rahaa. Haluatko sinäkin menestyä? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Tunneilmaisu on yksi tärkeimpiä vuorovaikutustaitojamme

Psykofyysinen äänitreeni on avain myös vapaampaan ja läsnäolevampaan tunneilmaisuun

Mitä ilmaisunhalu saa aikaan kehossasi? Kun luotat ajatuksen impulssiin…

1. …hengityslihaksesi huolehtivat automaattisesti siitä, että keuhkoihin tulee riittävästi ilmaa halutun asian ilmaisemiseen.
2. …ilmaisunhalu synnyttää kehossa haluttuun tunnetilaan liittyvän aktiviteettitason. Ilossa, innostuksessa ja vihassa se on usein korkeampi, lempeydessä tai surussa taas matalampi.
3. …poikittainen vatsalihas aktivoituu tukeakseen hengitystä.
4. …äänihuulet menevät sopivan lähelle toisiaan ns. pehmeän alukkeen aikaansaamiseksi.

Äänen tunneilmaisua voit harjoitella vaikkapa näin:

1. Valitse jokin teksti, joka jollain tavalla sytyttää sinut.
2. Lue teksti mielessäsi ajatuksella läpi, jotta tiedät, mitä siinä tarkalleen sanotaan.
3. Mieti, mitä tuo teksti kertoo sinulle. Mitä haluaisit kyseisellä tekstillä kertoa kuulijoillesi?
4. Ala puhua tekstiä ääneen. Lue jokainen lause kuitenkin ensin mielessäsi, ennen kuin sanot sen ääneen.
5. Kuvittele, että jokainen lause synnyttää uuden impulssin alavatsassa ja lantionpohjassa asti. Huomaa, miten ajatuksen impulssi liikuttaa palleaasi ja kylkiäsi ilman, että pakottaisit niitä liikkumaan.
6. Jos tunnet vyötärönseudulla laajenemista ja “kovettumista” ennen jokaisen lauseen sanomista, ilmaisunhalu aktivoi kehoasi oikealla tavalla.
7. Tee huomioita myös siitä, miten tunne vaikuttaa muualla kehossasi. Jännittyvätkö kaulan lihakset, kun ajattelet jotakin pelon tai vihantunteen herättävää ajatusta. Entä vatsalihakset? Mitä tapahtuu, jos nyt aktivoit lisää hengitystukeasi ja suuntaat ajatusta enemmän lonkkiin ja lantionpohjan lihaksiin? Tunnetko äänesi yhtään vapautuvan? Saako se lisää voimaa ilman puristavaa tunnetta?
8. Muista, että ääni on kehollisen toiminnan LOPPUTULOS. Anna siis ajatuksen impulssin aikaansaamisen kehollisten toimintojen vaikuttaa ääneesi ilman arvostelua, kontrollointia tai tuomitsemista. Suhtaudu ääneesi kiinnostuneena ja anna sen muuttua tunnetilan muuttuessa.

---

Lisää luettavaa äänellisestä ilmaisusta:

1. Waaramaa T. Emotions in voice. Acoustic and perceptual analysis of voice quality in the vocal expression of emotions. University of Tampere. Department of Speech Communication and Voice Research. Finland. 15-17
2. Izdebski, K. Emotions in the human voice. Vol. 1 Foundations. San Diego 2008.
3. Pettersson, L. Vapaata ääntä etsimässä. Linklater-äänikoulutuksen vaikutukset puheäänen perkeptuaalisiin ja akustisiin piirteisiin. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2017.



Liisi Pettersson: Karisman puolestapuhuja ja äänikorsettien vapauttaja. Liisi on huolehtinut puhetyötä tekevien äänenkäytöstä jo neljän vuoden ajan, ja auttanut heitä parantamaan äänensä voimavaroja, kuten kestävyyttä, kantavuutta ja äänenlaatua. Sitä ennen Liisi on työskennellyt äänen parissa laulunopettajana ja työskentelee edelleen etenkin äänestään epävarmojen laulajien parissa. Valmentaessa Liisi lähtee liikkeelle kehon ja hengityksen vapauttamisesta, ja käyttää apunaan niin psykofyysisiä kuin äänifysiologiaan perustuvia menetelmiä optimaalisemman äänenkäyttötavan saavuttamiseksi. Näin asiakas saa enemmän luottamusta omaan kehoonsa äänenkäytön aikana ja alkaa nauttia enemmän esilläolosta ja puhumisesta.

Liisin motto: Karisma on meidän jokaisen etuoikeus!

Artikkeli Tunneilmaisu äänessä – mitä se on ja miten voit sitä harjoitella? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

]]> 3736