<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	
	xmlns:georss="http://www.georss.org/georss"
	xmlns:geo="http://www.w3.org/2003/01/geo/wgs84_pos#"
	>

<channel>
	<title>esiintymisjännitys arkistot - Ääniluotsi</title>
	<atom:link href="https://aaniluotsi.fi/tag/esiintymisjannitys/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://aaniluotsi.fi/tag/esiintymisjannitys/</link>
	<description>Vapauta vahvin äänesi!</description>
	<lastBuildDate>Sat, 12 Mar 2022 08:51:32 +0000</lastBuildDate>
	<language>en-US</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.8.2</generator>

<image>
	<url>https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2020/09/cropped-logo_nelio.png?fit=32%2C32&#038;ssl=1</url>
	<title>esiintymisjännitys arkistot - Ääniluotsi</title>
	<link>https://aaniluotsi.fi/tag/esiintymisjannitys/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
<site xmlns="com-wordpress:feed-additions:1">114437132</site>	<item>
		<title>7 vinkkiä hyvään presentaatioon</title>
		<link>https://aaniluotsi.fi/7-vinkkia-hyvaan-presentaatioon/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Liisi Pettersson]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 31 Jan 2017 07:18:36 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[Puheäänen kehittäminen]]></category>
		<category><![CDATA[Vaikuttava puhuminen]]></category>
		<category><![CDATA[äänellä vaikuttaminen]]></category>
		<category><![CDATA[äänenkäyttö esiintymistilanteessa]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisvarmuus]]></category>
		<category><![CDATA[puhe-esitys]]></category>
		<category><![CDATA[vinkkejä esiintymiseen]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://aaniluotsi.fi/?p=837</guid>

					<description><![CDATA[<p>Jännittää. Suuta kuivaa. Kurkkua kiristää. Hengästyt. Kuulostaako tutulta? Esiintymisjännitys saattaa joskus häiritä esiintyjää niin, että sanoma jää epäselväksi. Sisältö on tietysti tärkein, mutta mieleen voit vaikuttaa myös kehon kautta. Omaan ääneen ja kehonkäyttöön kannattaakin esiintymistilanteessa kiinnittää huomiota. Näillä muutamilla vinkeillä saat esiintymiseesi lisää itsevarmuutta ja varmistat sen, että mielenkiintoinen asiasi tavoittaa myös kuulijat. Olen koonnut nämä ... <a title="7 vinkkiä hyvään presentaatioon" class="read-more" href="https://aaniluotsi.fi/7-vinkkia-hyvaan-presentaatioon/" aria-label="Read more about 7 vinkkiä hyvään presentaatioon">Read more</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/7-vinkkia-hyvaan-presentaatioon/">7 vinkkiä hyvään presentaatioon</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Jännittää. Suuta kuivaa. Kurkkua kiristää. Hengästyt.</p>
<p>Kuulostaako tutulta? Esiintymisjännitys saattaa joskus häiritä esiintyjää niin, että sanoma jää epäselväksi. Sisältö on tietysti tärkein, mutta mieleen voit vaikuttaa myös kehon kautta. Omaan ääneen ja kehonkäyttöön kannattaakin esiintymistilanteessa kiinnittää huomiota. Näillä muutamilla vinkeillä saat esiintymiseesi lisää itsevarmuutta ja varmistat sen, että mielenkiintoinen asiasi tavoittaa myös kuulijat. Olen koonnut nämä vinkit presentaation näkökulmasta, mutta samoja asioita voit soveltaa vaikkapa päivänsankarille pidettävään puheeseen.</p>
<ol>
<li>
<h2>Hengitä</h2>
</li>
</ol>
<p>Hengitä muutamaan kertaan syvään nenän kautta ennen kuin astut estradille. Tarkista esiintyessäsi, että polvesi eivät ole takalukossa ja löysää vatsalihaskorsettia, jotta keuhkot pääsisivät täyttymään pohjia myöten.  Aistimalla jalkapohjia lattiaa vasten saat paremman tuntuman kehoosi.</p>
<ol start="2">
<li>
<h2>Tarkista leuan rentous</h2>
</li>
</ol>
<p>Leuka reagoi jännittämiseen ja keskittymiseen, ja jumittava leuka häiritsee puhumista huomattavasti. Päästä kasvot rennoiksi jo esitystäsi odotellessa, mikäli mahdollista, ja laske kädet syliisi. Puhuessa tarkista aina välillä, että takahampaasi eivät mene yhteen vaan niiden välissä on pikkusormen pään verran tilaa. Ennen esitystä voit vaikkapa haukotella muutamaan kertaan ja liikutella leukaa kevyesti ylös–alas –suunnassa pitäen kielen rentona suun pohjalla.</p>
<ol start="3">
<li>
<h2>Avaa suuta riittävästi ja jumppaa kieltä</h2>
</li>
</ol>
<p>Ääntä käyttäessä nielusi ja suuontelosi toimivat kaiuttimen tavoin. Äänesi kuuluukin huomattavasti paremmin, kun avaat riittävästi suutasi. Aisti tilaa etenkin suun takaosassa ja tarkista, että kieli pysyy riittävän edessä. Etenkin takavokaaleissa (a,o ja u) kieli painuu helposti kurkkuun. Verryttele kieltä ennen esiintymistä: pyöritä sitä muutamia kertoja suun sisäpuolella hampaiden ulkopintoja pitkin niin kuin pesisit hampaita. Tee liikettä sekä myötä- että vastapäivään. Liike lisää kielen liikkuvuutta ja vähentää kielen takaosan jännityksiä.</p>
<ol start="4">
<li>
<h2>Puhu rauhallisesti ja pidä taukoja</h2>
</li>
</ol>
<p>Joskus asiastaan innostunut posottaa menemään hirvittävällä vauhdilla, ja jännittäminenkin saattaa nopeuttaa puhetta sen verran, että tekstistä on vaikea saada selvää. Hidasta puhenopeuttasi sen verran, että pystyt artikuloimaan selkeästi ja vaivattomasti. Myös yleisösi tarvitsee aikaa sisäistää asiasi, joten ota aikaa hengitykselle ja pidä taukoja. Samalla annat sanomasi vaikuttaa.</p>
<ol start="5">
<li>
<h2>Ota katsekontakti yleisöön</h2>
</li>
</ol>
<p>Katsekontakti luo luottamusta sinun ja yleisösi välillä ja auttaa sinua rentoutumaan ja olemaan paremmin läsnä. Poimi katseellasi yleisöstä etenkin niitä, jotka näyttävät kiinnostuneilta asiastasi. Heiltä saat lisää varmuutta esiintymiseesi.</p>
<ol start="6">
<li>
<h2>Älä kahlitse eleitäsi</h2>
</li>
</ol>
<p>Pane koko persoonasi peliin. Jos elehdit vilkkaasti muussa elämässä, tee se rohkeasti myös esiintyessä. Kokeile pitää käsiäsi vaikkapa vartalosi edessä vyötärön korkeudella, niin pystyt liikuttamaan niitä luontevasti puhuessasi. Käsien avulla voit myös havainnollistaa, painottaa ja tehostaa sanomaasi, joten niiden olemassaoloa kannattaa hyödyntää myös esiintyessä.</p>
<ol start="7">
<li>
<h2>Nauti siitä mitä olet sanomassa</h2>
</li>
</ol>
<p>Suunnittele sisältösi tarkkaan ja ole iloinen siitä, että saat olla juuri tänään puhumassa tästä aiheesta näille ihmisille. Anna intohimon johdattaa, äläkä välitä virheistä. Ne kuuluvat elämään ja aitous on tärkeämpää kuin täydellisyys. Luultavasti se otetaan paremmin myös vastaan.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/7-vinkkia-hyvaan-presentaatioon/">7 vinkkiä hyvään presentaatioon</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
		<post-id xmlns="com-wordpress:feed-additions:1">837</post-id>	</item>
		<item>
		<title>Moka on lahja</title>
		<link>https://aaniluotsi.fi/moka-on-lahja/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Liisi Pettersson]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 02 Jan 2017 11:30:40 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[Laulutunnit]]></category>
		<category><![CDATA[Puheäänen kehittäminen]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisen hallinta]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[hyväksyvä läsnäolo]]></category>
		<category><![CDATA[improvisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[laulunopetus]]></category>
		<category><![CDATA[luovuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://aaniluotsi.fi/?p=756</guid>

					<description><![CDATA[<p>Olin kerran improvisaatiokurssilla, jossa tarkasti rajatuissa harjoituksissa oli ohjeena huutaa ”URBAA!” aina mokan tullen. Huutoon liitettiin myös näyttävä tuuletusliike, jonka sai tehdä hyväksi katsomallaan tavalla. Ryhmä toisti huudon ja liikkeen mokanneen ryhmän jäsenen perässä. Tällä viestitettiin sitä, miten virheet kuuluvat elämään, ja miten virheiden tekeminen kuuluu jokaiseen oppimisprosessiin enemmän tai vähemmän olennaisena osana. Laulunopetukseen ja äänivalmennukseen ... <a title="Moka on lahja" class="read-more" href="https://aaniluotsi.fi/moka-on-lahja/" aria-label="Read more about Moka on lahja">Read more</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/moka-on-lahja/">Moka on lahja</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h3></h3>
<p>Olin kerran improvisaatiokurssilla, jossa tarkasti rajatuissa harjoituksissa oli ohjeena huutaa ”URBAA!” aina mokan tullen. Huutoon liitettiin myös näyttävä tuuletusliike, jonka sai tehdä hyväksi katsomallaan tavalla. Ryhmä toisti huudon ja liikkeen mokanneen ryhmän jäsenen perässä. Tällä viestitettiin sitä, miten virheet kuuluvat elämään, ja miten virheiden tekeminen kuuluu jokaiseen oppimisprosessiin enemmän tai vähemmän olennaisena osana.</p>
<p>Laulunopetukseen ja äänivalmennukseen improvisaatio sopii kuin nenä päähän. Kovin monessa muussa asiassa ihminen ei ole niin haavoittuvainen, kuin silloin, kun hänen ääntään arvioidaan. Hyvä opettaja antaa tietysti palautetta hellävaraisesti ja rakentavasti, eikä palautteenanto aina ole edes välttämätöntä. Usein olemme nimittäin itse itsemme pahimpia kriitikoita, ja moni tekee tätä oman äänensä arvioimista aivan huomaamattaan. <a href="http://aaniluotsi.fi/kylla-muuten-kehtaan/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Lauluun ja äänenkäyttöön liittyvästä häpeästä voit muuten lukea lisää täältä</a>.</p>
<p>Improvisaatiossa tärkeää on luottaa ensimmäiseen impulssiin. Usein tyrmäämme omat ideamme ennen kuin ne edes pääsevät ulos suustamme. Tärkein oppini tällä kurssilla oli, että jokainen saa olla niin seksuaalinen, tunteva, hauska tai huumorintajuton kuin on, ja mitään impulsseja ei tarvitse pelätä tai hävetä. Tällä kurssilla oli sallittua kiroilla, huutaa, potkia ja raivota, tirskua, hämmentyä, itkeä, rietastellakin.</p>
<p>On siis annettava hyväksyntä itselleen ja omille ajatuksilleen. Tänä päivänä se on joskus hyvin vaikeaa, kun työelämän paineet, kasvatus, ympäristön odotukset ja itselle asetetut vaatimukset estävät meitä olemasta sitä, mitä todella voisimme olla. Helposti ikään kuin kiellämme osan itsestämme, ja unohdamme sen, että me kaikki olemme mielikuvituksellisia, luovia ja heittäytymään kykeneviä olentoja, jos vain annamme siihen itsellemme luvan.</p>
<p>Minulle tuo kurssi oli puhdistava kokemus: puhkesin kehoa vavahduttelevaan itkuun heti kurssin loppupiirin jälkeen. Olin kiitollinen siitä, että olin saanut hyväksynnän kaikille tunteilleni ja ajatuksilleni, joita mieleeni sen parituntisen työskentelyn aikana tuli. Olin kiitollinen siitä, että muut olivat jatkaneet minun tarjoamistani impulsseista ja siitä, että minua oli ohjattu niin hyvin, että tunsin oloni turvalliseksi, vaikka improvisaatio oli joskus ollut minulle todella vaikeaa.</p>
<p>Toinen merkittävä kokemus improvisaation maailmasta on ollut sanaton improvisaatio: ryhmä ihmisiä on sovitun ajan tietyssä tilassa ja kaikki liike, ääni ja tekeminen on sallittua kunhan ei käytä mitään tunnistettavaa kieltä. Siansaksalla saa puhua ja muihin saa ottaa kontaktia. Tilassa on myös soittimia, joilla saa soittaa jos siihen tuntee tarvetta.</p>
<p>Sanaton impro on ollut minulle mahdollisuus kohdata ihminen sellaisena, kuin hän juuri sillä hetkellä on ja mennä häntä vastaan juuri niiden ideoiden ja ajatusten kanssa, jotka minulla itselläni sillä hetkellä on. Antaa ajatusten kohdata ja antaa kohtaamisen synnyttää jotain uutta. Ensimmäisellä improkerralla en tiennyt kenenkään nimiä, silti tunsin saaneeni aidon yhteyden kaikkiin improilijoihin tuon parituntisen aikana.</p>
<p>Koska improvisaatio on ollut minulle niin merkittävä kokemus, olen ottanut sitä mukaan enenevässä määrin myös omiin valmennuksiini. Improilu tekee hyvää kenelle vain ja voit aloittaa vaikka tänään: sano mielessäsi ”joo, ja…”, kun saat jonkin ajatuksen, josta et ole vielä ihan varma. Sano mielessäsi ”joo, ja…” myös toisille ja viestitä hyväksyntää kehonkielellä ja hymyllä. Saatat yllättyä siitä, miten hyviä juttuja siitä syntyy.</p>
<p>Älä siis pelkää virheitä, ne kuuluvat elämään. Jos teet virheen, jatka eteenpäin ja mieti, miten voisit seuraavalla kerralla virheen välttää. Ennen kaikkea, hyväksy jokainen oppimiskokemuksesi ja ota se vastaan kiitollisena.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/moka-on-lahja/">Moka on lahja</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
		<post-id xmlns="com-wordpress:feed-additions:1">756</post-id>	</item>
		<item>
		<title>Mistä rauhaa esiintymiseen?</title>
		<link>https://aaniluotsi.fi/esiintymisjannitys/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Liisi Pettersson]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 06 Oct 2016 08:40:17 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[äänen kiristyminen]]></category>
		<category><![CDATA[äänen lämmittely]]></category>
		<category><![CDATA[äänenavaus]]></category>
		<category><![CDATA[ääniharjoitus]]></category>
		<category><![CDATA[esiintyminen]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisvalmennus]]></category>
		<category><![CDATA[esitykseen valmistautuminen]]></category>
		<category><![CDATA[hengästyminen puhuessa]]></category>
		<category><![CDATA[hengitystekniikka]]></category>
		<category><![CDATA[jäykkä artikulaatio]]></category>
		<category><![CDATA[mielikuvaharjoittelu]]></category>
		<category><![CDATA[puhe-esitys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://aaniluotsi.fi/?p=456</guid>

					<description><![CDATA[<p>Esiintymisjännityksen oireet ovat varmasti tuttuja jokaiselle esiintyjälle: pulssi kiihtyy, kädet hikoavat ja hengitys tihenee.  Kokeneetkin esiintyvät jännittävät, ja jännitys kuuluu asiaan. Kyse on klassisesta ”taistele tai pakene” -tilanteesta, jossa kehon vireystila nousee, kun valmistaudumme kohtaamaan pedon tai pinkaisemaan karkuun. Kehon reaktiot vaikuttavat usein myös ääneen ja saattavat estää meitä keskittymästä itse aiheeseen. Onneksi omaa mieltään ... <a title="Mistä rauhaa esiintymiseen?" class="read-more" href="https://aaniluotsi.fi/esiintymisjannitys/" aria-label="Read more about Mistä rauhaa esiintymiseen?">Read more</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/esiintymisjannitys/">Mistä rauhaa esiintymiseen?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Esiintymisjännityksen oireet ovat varmasti tuttuja jokaiselle esiintyjälle: pulssi kiihtyy, kädet hikoavat ja hengitys tihenee.  Kokeneetkin esiintyvät jännittävät, ja jännitys kuuluu asiaan. Kyse on klassisesta ”taistele tai pakene” -tilanteesta, jossa kehon vireystila nousee, kun valmistaudumme kohtaamaan pedon tai pinkaisemaan karkuun.</p>
<p>Kehon reaktiot vaikuttavat usein myös ääneen ja saattavat estää meitä keskittymästä itse aiheeseen. Onneksi omaa mieltään voi vähän huijata. Tarjoa aivoillesi uusi tulkinta kiihtyvästä pulssista ja tihenevästä hengityksestä ja nimeä ne innostumisen merkeiksi. Kehon reaktioiden hyväksyminen ja ymmärtäminen auttavat usein pääsemään niiden kanssa myös paremmin sinuiksi.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Esiintymiseen voit valmistautua myös mielikuvaharjoittelun avulla:</p>
<ol>
<li>Sulje silmät ja kuvittele itsesi esiintymistilanteeseen. Millainen paikka on kyseessä? Keitä yleisössä on ja miten kaukana olet heistä? Mitä sinulla on päälläsi? Liikutko vai oletko paikallasi?</li>
<li>Kuvittele tilanne mahdollisimman elävästi ja käy esitystä mielessäsi läpi alusta loppuun. Näe itsesi puhumassa ja vuorovaikuttamassa yleisön kanssa, vaikka et vielä tietäisi mitä aiot sanoa.</li>
<li>Huomaa kehosi reaktiot harjoituksen aikana. Luultavasti tunnistat samoja tuntemuksia, kuin olet yleisönkin edessä joskus kokenut. Anna tuntemusten tulla, hyväksy ne ja sano mielessäsi: ”kiitos että saan esiintyä”.</li>
<li>Toista harjoitus muutamaan kertaan. Harjoituksen edessä saatat huomata, että kehon reaktiot lievenevät ja sinun on mukavampi olla yleisön edessä. Nauti onnistumisen tunteesta ja fiilistele hyvää oloa.</li>
</ol>
<p>&nbsp;</p>
<p>Ennen esiintymistilannetta kannattaa tehdä myös muutama äänenlämmittelyharjoitus: hyräile, mumise, päristele r-äänteellä korkeasta sävelestä matalaan. Anna leuan ja huulten pysyä rentoina ja aisti väljyyttä kurkun seudulla. Äänen lämmittely auttaa sekä kehoa että mieltä virittymään esiintymistilanteeseen, joten suosittelen sitä lämpimästi.</p>
<p>Lisää esiintymisvarmuutta voit saada puhetekniikasta, sillä ääntä treenatessa opit rauhoittamaan hengitystäsi tietoisesti, päästämään irti äänentuottoa haittaavista jännityksistä ja hyödyntämään kehoasi niin, että ääni voimistuu luonnollisesti.</p>
<p>Tsemppiä esitykseen! &lt;3</p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/esiintymisjannitys/">Mistä rauhaa esiintymiseen?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
		<post-id xmlns="com-wordpress:feed-additions:1">456</post-id>	</item>
		<item>
		<title>Sykähdyttävä lauluääni</title>
		<link>https://aaniluotsi.fi/sykahdyttava-lauluaani/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Liisi Pettersson]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 26 Jul 2016 15:43:09 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[Laulutunnit]]></category>
		<category><![CDATA[Puheäänen kehittäminen]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[fraseeraus]]></category>
		<category><![CDATA[huono lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[hyvä lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[kuorolaulu]]></category>
		<category><![CDATA[laulaminen]]></category>
		<category><![CDATA[lauluäänen kehittyminen]]></category>
		<category><![CDATA[lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[lauluhaaveet]]></category>
		<category><![CDATA[lauluilmaisu]]></category>
		<category><![CDATA[laulukoulutus]]></category>
		<category><![CDATA[laulun alkeet]]></category>
		<category><![CDATA[laulun alkeisopetus]]></category>
		<category><![CDATA[laulun lahja]]></category>
		<category><![CDATA[laulunopettaja]]></category>
		<category><![CDATA[laulunopetus]]></category>
		<category><![CDATA[laulupelko]]></category>
		<category><![CDATA[laulutaidoton]]></category>
		<category><![CDATA[laulutekniikka]]></category>
		<category><![CDATA[laulutunnit]]></category>
		<category><![CDATA[lauluvalmennus]]></category>
		<category><![CDATA[musiikkityylit]]></category>
		<category><![CDATA[rytmiikka]]></category>
		<category><![CDATA[saundit]]></category>
		<category><![CDATA[sävelkorva]]></category>
		<category><![CDATA[sävelpuhtaus]]></category>
		<category><![CDATA[tulkinta]]></category>
		<category><![CDATA[vakuuttava lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[yksinlaulu]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://aaniluotsi.fi/?p=202</guid>

					<description><![CDATA[<p>Oletko miettinyt, miksi joku laulaja saa heti huomiosi kun taas toinen jättää täysin kylmäksi? Suosituksi tulleen Voice of Finland -laulukilpailun ensimmäisissä jaksoissa kuunnellaan vain lauluääntä, ja joidenkin laulajien kohdalla tähtivalmentajien tuolit eivät vain käänny. Usein perusteluna on, että laulusta puuttui &#8220;se jokin&#8221;. Mutta hetkinen, eikös jokaisen laulajan ääni ole täysin omanlaisensa? Hanki varmuutta laulutekniikasta Jokaisella laulajalla ... <a title="Sykähdyttävä lauluääni" class="read-more" href="https://aaniluotsi.fi/sykahdyttava-lauluaani/" aria-label="Read more about Sykähdyttävä lauluääni">Read more</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/sykahdyttava-lauluaani/">Sykähdyttävä lauluääni</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Oletko miettinyt, miksi joku laulaja saa heti huomiosi kun taas toinen jättää täysin kylmäksi? Suosituksi tulleen Voice of Finland -laulukilpailun ensimmäisissä jaksoissa kuunnellaan vain lauluääntä, ja joidenkin laulajien kohdalla tähtivalmentajien tuolit eivät vain käänny. Usein perusteluna on, että laulusta puuttui &#8220;se jokin&#8221;. Mutta hetkinen, eikös jokaisen laulajan ääni ole täysin omanlaisensa?</p>
<h2></h2>
<h2><strong>Hanki varmuutta laulutekniikasta</strong></h2>
<p>Jokaisella laulajalla on äänessään mahdollisuuksia vaikka mihin, vaikka kaikki eivät osaakaan käyttää instrumenttiaan kovin monipuolisesti. Jos mielit hyväksi laulajaksi, peruspalikat on tietenkin syytä ottaa haltuun: sointi, rytmi ja vire. Laulutekniikka vaikuttaa siihen miltä kuulostat. Ihmisen ääntöväylä on monipuolinen ja muotoutuva, ja soivan ja puhtaan lauluäänen sekä kauniin äänenvärin oppii lähes jokainen tuottamaan oikeaoppisesti. Laulutekniikkaan tutustumalla voit saada ääneesi sellaisen sävyn kuin haluat. Eri tyylilajeihin sopii erilainen äänenkäyttö, ja oikeanlainen sointiväri eli saundi on jo askel oikeaan suuntaan.</p>
<p><img fetchpriority="high" decoding="async" data-attachment-id="2045" data-permalink="https://aaniluotsi.fi/voiko-kuka-tahansa-oppia-laulamaan/aaniapaja-2/#main" data-orig-file="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?fit=1000%2C667&amp;ssl=1" data-orig-size="1000,667" data-comments-opened="0" data-image-meta="{&quot;aperture&quot;:&quot;3.2&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;Canon EOS 6D&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;\u00c4\u00e4niapaja, laulutunteja, 10.12 ja 11.12.2014, Liisi Pettersson&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;1418324333&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;Veera Hongisto&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;70&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;800&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0.0055555555555556&quot;,&quot;title&quot;:&quot;\u00c4\u00e4niapaja&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;1&quot;}" data-image-title="Ääniapaja" data-image-description="" data-image-caption="&lt;p&gt;Ääniapaja, laulutunteja, 10.12 ja 11.12.2014, Liisi Pettersson&lt;/p&gt;
" data-medium-file="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?fit=300%2C200&amp;ssl=1" data-large-file="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?fit=840%2C560&amp;ssl=1" class="wp-image-2045 aligncenter" src="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?resize=386%2C257&#038;ssl=1" alt="" width="386" height="257" srcset="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?resize=300%2C200&amp;ssl=1 300w, https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?resize=768%2C512&amp;ssl=1 768w, https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2018/01/Opetushetki.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w" sizes="(max-width: 386px) 100vw, 386px" data-recalc-dims="1" /></p>
<h2></h2>
<h2><strong>Tunne kehosi ja vapaudu nauttimaan musiikista</strong></h2>
<p>Saundin lisäksi laulussa on kyse myös sävelkuluista ja rytmistä. Tutun musiikkityylin sävel- ja sointumaailma jää usein korvaan ja siirtyy sen kautta lauluun. Jos olet kuunnellut paljon soulmusiikkia tai R’n’B:tä, afroamerikkalaisen musiikin sävelkieli ja rytmiikka on sinulle tuttua. Silloin hyödynnät sitä helposti myös laulussa, kunhan tiedät mitä instrumentillasi teet.</p>
<p>Jos taas latinorytmit ovat sinulle tuttuja vaikkapa tanssin kautta, lattarimusiikin laulaminen voi auttaa sinua löytämään omasta lauluäänestäsi uusia ulottuvuuksia ja kehittymään laulajana ja tulkitsijana. Usein oppilaani kysyvät minulta, mitä juuri nyt kannattaisi laulaa tai mihin laulutyyliin oma ääni sopisi parhaiten. Usein kannustamaan oppilasta laulamaan sitä mikä juuri nyt sytyttää, tai valitsemaan kappaleen siitä musiikkityylistä johon hän seuraavaksi haluaisi tutustua.</p>
<p>Ensimmäinen askel äänen toimimiseen on kehotietoisuus. Kun tulet tietoiseksi omasta hengityksestäsi ja opit tunnistamaan sen, miltä kehossasi tuntuu, opit huomattavasti helpommin uusia kehollisia taitoja. Hengityksen vapautuminen auttaa sinua tunnistamaan helpommin kehosi impulssit, jolloin pystyt paremmin välttämään ylimääräiset jännitykset kehossasi ja suuntaamaan energian uusien taitojen oppimiseen.</p>
<h2><strong>Luo yksilöllinen viestisi</strong></h2>
<p>Ilmaisu on laulamisen lähtökohta. Tekstityöskentely on yksi laulajan tärkeimmistä työkaluista: mikä minua tässä kappaleessa koskettaa, ja kuinka välitän tuon saman tunnekokemuksen kuulijalle. Myös fraseeraus on tulkinnan väline: painotuksilla, rytminkäsittelyllä ja melodian muuntelulla laulaja tuo esille “oman viestinsä”. Se on loppusilaus, joka tekee laulusta luontevaa omassa tyylilajissaan. Fraseerauksessakin laulutekniikalla on tärkeä osa: ääni tottelee paremmin, kun lihastoiminta on tasapainossa ja tekniikat tuttuja.</p>
<p>Myös ilmaisussa vapautta ja yksilöllisyyttä voidaan hakea kehon kautta: kuuntelemalla omia impulssejaan laulaja tulee tietoiseksi niistä tunteista, joita laulu hänessä herättää, jolloin hänen on myös helpompi ilmaista niitä äänensä kautta. Tällöin hänen on helpompi valita myös se intensiteetti, jolla hän tahtoo tunteitaan laulun kautta välittää.</p>
<p>Entä jos laulu ei vieläkään kosketa? Se mystinen puuttuva elementti saattaakin olla tunne, joka syystä tai toisesta jää välittymättä. Tunne muokkaa ääniväylää ja ääntä, mutta sen vaikutus äänen muuttumiseen on yksilöllinen. Joskus laulun sanomaan keskittyminen auttaa eläytymään tunnesisältöön, jolloin tunne välittyy paremmin myös äänessä.</p>
<p>Tämäkin on yksilöllistä: joku saattaa tarvita laulutekniikkaa tuekseen saadakseen äänen toimimaan halutussa tunteessa, kun taas toisella oikea tunnetila loksauttaakin tekniikan itsekseen paikoilleen. Kun tunnet äänesi, ilmaisu on puolellasi, ei sinua vastaan. Tutkimusten mukaan perustunteen, kuten ilon, surun tai vihan, tunnistaa äänestä sekunnissa. Tutustu siis laulun tekstiin huolellisesti, jos mielit löytää iloa ilmaisuun.</p>
<h2><strong>Luota taitoihisi</strong></h2>
<p>Voit vakuuttaa kuulijat ensi hetkestä lähtien, kunhan instrumentti on tuttu, kotiläksyt tehty huolella ja teksti otettu omiin nimiin. Kuuntele musiikkia ja ole selvillä siitä mitä haluat lauluusi tuoda: ääni reagoi kyllä, kun keho tukee musiikillista ilmaisua sopivalla tavalla. Ääni ei ole sellaisenaan saatu syntymälahja, vaan kehosi ja mielesi yhteistoiminnan lopputulos. Laulutunnilla opit monia tapoja hyödyntää saamaasi ainutlaatuista soitinta, sinun ääntäsi.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/sykahdyttava-lauluaani/">Sykähdyttävä lauluääni</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
		<post-id xmlns="com-wordpress:feed-additions:1">202</post-id>	</item>
		<item>
		<title>Kyllä muuten kehtaan!</title>
		<link>https://aaniluotsi.fi/kylla-muuten-kehtaan/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Liisi Pettersson]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 12 Jul 2016 10:07:21 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[Laulutunnit]]></category>
		<category><![CDATA[ääniharjoitukset]]></category>
		<category><![CDATA[esiintyminen]]></category>
		<category><![CDATA[esiintymisjännitys]]></category>
		<category><![CDATA[hyvä lauluääni]]></category>
		<category><![CDATA[kuorolaulu]]></category>
		<category><![CDATA[laulattaa]]></category>
		<category><![CDATA[laulun alkeisopetus]]></category>
		<category><![CDATA[laulun ilo]]></category>
		<category><![CDATA[laulunopettaja]]></category>
		<category><![CDATA[laulunopetus]]></category>
		<category><![CDATA[laulupelko]]></category>
		<category><![CDATA[laulutaidoton]]></category>
		<category><![CDATA[laulutaidottomuus]]></category>
		<category><![CDATA[laulutekniikka]]></category>
		<category><![CDATA[laulutunnit]]></category>
		<category><![CDATA[lauluvalmennus]]></category>
		<category><![CDATA[lauluvalmentaja]]></category>
		<category><![CDATA[semiokkluusiot]]></category>
		<category><![CDATA[tahdon oppia laulamaan]]></category>
		<category><![CDATA[voiko laulamaan oppia]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://aaniluotsi.fi/?p=82</guid>

					<description><![CDATA[<p>Me hupsut suomalaiset olemme taitavia häpeämään asioita, muun muassa laulamista. Häpeäminen saattaa joskus haitata oppimista, joten siitä olisi tärkeää päästä eroon. Oma keinoni saada oppilas unohtamaan häpeänsä on hauskuus. Jos oppija kokee harjoittelun mielekkäänä ja innostavana, häpäen tunteet on helpompi jättää syrjään. Ääni on erottamaton ja henkilökohtainen osa meitä ja siksi herkkä arvostelulle. Ääniharjoitukset voivat aluksi tuntua kiusallisilta, koska olemme tottuneet kuulemaan ... <a title="Kyllä muuten kehtaan!" class="read-more" href="https://aaniluotsi.fi/kylla-muuten-kehtaan/" aria-label="Read more about Kyllä muuten kehtaan!">Read more</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/kylla-muuten-kehtaan/">Kyllä muuten kehtaan!</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Me hupsut suomalaiset olemme taitavia häpeämään asioita, muun muassa laulamista. Häpeäminen saattaa joskus haitata oppimista, joten siitä olisi tärkeää päästä eroon. Oma keinoni saada oppilas unohtamaan häpeänsä on hauskuus. Jos oppija kokee harjoittelun mielekkäänä ja innostavana, häpäen tunteet on helpompi jättää syrjään.</p>
<p>Ääni on erottamaton ja henkilökohtainen osa meitä ja siksi herkkä arvostelulle. Ääniharjoitukset voivat aluksi tuntua kiusallisilta, koska olemme tottuneet kuulemaan ja kokemaan äänemme tietyllä tavalla eri tilanteissa. Harjoittelu edellyttää, että uskaltaudumme katsomaan, mitä tuon kaiken totutun takana piilee. Mutta ensin pitää kehdata.</p>
<h2>Miten uskaltautua harjoittelemaan häpeästä huolimatta?</h2>
<p>Millä se häpeänpeikko sitten selätetään? Opettaessa pyrin siihen, että äänenkäytön harjoittelu on mukavaa. Vaihtelevat harjoitukset ja leikillinen suhtautuminen omaan ääneen tekevät oppimisesta hauskaa ja mielekästä. Hauskuus ei nimittäin vähennä harjoitusten tehokkuutta – päinvastoin. Tieteellisesti tutkitut ja vuosikymmentenkin aikana toimiviksi koetut harjoitukset toimivat usein jopa paremmin, kun niihin tuo raikkaan tuulahduksen leikin keinoin.</p>
<p>Tiede on hyvä apuväline, mutta puhe- ja laulutekniikassakin tärkeämpää on kokeminen ja aistiminen. Klassista täryharjoitusta opettaessa voisin kertoa oppilaalle, että semiokkluusion käyttö harjoittelussa stabiloi hengitystä ja edistää ääntöbalanssia inertiivisen reaktanssin vaikutuksesta. Tieteen kieli vain ei motivoi ketään harjoituksen tekemiseen, vaikka kuinka selittäisin äänentuottomekanismin toimintaperiaatetta.</p>
<h2>Ole avoin kehosi aistimuksille</h2>
<p>Tehokkaampaa on havainnoida sitä, miltä ärrän päristely tuntuu rintakehässä ja kyljissä, ja miten se kirkastaa ääntä ja saa sen kulkemaan vapaammin. Jos täry ei lähde lähde toimimaan, voidaan käteen ottaa kuvitteellinen leikkiauto ja ruveta pikkulapsen tavoin kiihdyttämään ja kurvailemaan sillä. Leikkiin antautuessamme saatamme huomata, että ääni kulkeekin yhtäkkiä paljon vaivattomammin.</p>
<p>Äänen harjoittaminen voi joskus olla välineurheilua, ja mukavaa sellaista. Käytän opetuksessa usein erilaisia apuvälineitä, kuten jumppapalloa tai tasapainolautaa. Kuntosalilta tutut välineet tuovat harjoitteluun sekä konkretiaa että vaihtelevuutta. Myös äänen yhdistäminen liikkeeseen tai johonkin uuteen mielikuvaan auttaa heittäytymään harjoitukseen ja havainnoimaan kehoa uudella tavalla.</p>
<h2>Unohda turha asiallisuus</h2>
<p>Meidät on ala-asteelta lähtien kasvatettu olemaan asiallisia. Leikki on tehokas keino rikkoa sovinnaisen ja totutun kaavaa: se haastaa meidät unohtamaan sosiaaliset roolimme ja keskittymään nykyhetkeen. Yhtäkkiä huomaammekin, että pystymme moniin asioihin, joista emme osanneet edes haaveilla. Uudesta opitusta taidosta voimmekin olla häpeilemättömän ylpeitä. Silloin se häpeänpeikkokin luikkii koloonsa ja tyytyy korkeintaan mulkoilemaan meitä sieltä suu mutrulla.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://aaniluotsi.fi/kylla-muuten-kehtaan/">Kyllä muuten kehtaan!</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://aaniluotsi.fi">Ääniluotsi</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
		<post-id xmlns="com-wordpress:feed-additions:1">82</post-id>	</item>
	</channel>
</rss>
