Miksi toivon julkaistun graduni olevan ilouutinen sinulle? Olin äärimmäisen innoissani, kun huomasin tutkimani menetelmän todellakin toimivan. Jo viidessä viikossa sillä saatiin aikaiseksi hyviä tuloksia. Voit käydä lukemassa koko gradun täältä, jos haluat saada vielä lisätietoa asiasta.

Mitä on vapaa ääni ja milloin ääni ei ole vapaa?

Graduni käsitteli siis luonnollisen äänen vapautumista ja psykofyysisiä ääniharjoitusmenetelmiä laajemminkin. Niissä pohjalla on ajatus, että ympäristö ja kulttuuriset käyttäytymismallit ovat saaneet meitä estelemään omaa äänentuottoamme. Olemme kuin paketissa ja meitä rajoittavat erilaiset äänikorsetit.

Nuo korsetit ovat Kristin Linklaterin ja erään toisen tunnetun äänipedagogin, Patsy Rodenburgin mukaan tulleet tilanteista, joissa meidän ääni-ilmaisuamme on pyritty tavalla tai toisella estämään. Vaikka tilanteet ovat menneet ohi ajat sitten ja olemme kenties sen jälkeen saaneet moniakin onnistumisen kokemuksia äänenkäyttöön liittyen, meille on voinut jääda rajoittamisesta estoja sekä mielen tasolle että kehoon.

Kuulostaako sinusta tutulta tilanne, jossa olet lapsena ilmaissut tahtoasi voimakkaasti äänelläsi, huutaen tai kiukuten, ja sinua on käsketty yksinkertaisesti olemaan hiljaa? Tunteesi on tässä tilanteessa sivuutettu ja tapasi ilmaista tunteitasi äänen kautta on samalla tuomittu vääränä.

Linklaterin mukaan tuo tilanne on saattanut jättää kehoosi kestojännityksen, joka ilmenee hengityksen pinnallisuutena tai ääntöväylän jännityksinä. Kestojännitys taas saattaa saada hengityksesi pinnalliseksi ja äänesi kireäksi, narisevaksi tai soinnittomaksi. Hyvin mahdollista on myös, että se väsyy ja käheytyy helposti.

Koska äänentuottoelimistössäsi on tällöin kestojännitys, totunnainen äänentuottotapasi ei ole optimaalinen. Hengitys ei tue ääntä optimaalisella tavalla, ja ääntöväylän kireydet estävät ääntäsi soimasta kirkkaana. Näin siis ajattelee Linklater, ja kyllähän se ihan loogiselta minunkin mielestäni kuulostaa.

Toisaalta nykyään kiire ja stressi kiristävät leukaperiä, tekevät hengityksestä pinnallista, jolloin apuhengityslihakset ovat mukana sisäänhengityksessä ja keuhkot eivät pääse täyttymään pohjiaan myöten. Nämä kehon epätasapainotilat vaikuttavat myös äänentuottoosi.

Luonnollisen äänen vapauttamisessa pyritään avaamaan kehon ja mielen lukkoja hengitystä vapauttamalla ja kehonasentoa parantamalla. Tarkoituksena on, että lihaskireydet helpottavat ja harjoittelijan luonnollinen ääni pääsee esiin upeana ja monipuolisena. Kun keho on vapaa, ääni reagoi suoraan tunteeseen. Silloin omien tunteiden ilmaiseminen äänen avulla on huomattavasti helpompaa.

“Jokaisella on ääni, joka neljän oktaavin äänialan alalla pystyy ilmaisemaan koko tunnekirjoa, miten monimutkaista tunnetilaa tai ajatuksen yksityiskohtaa tahansa. Ympäristötekijöistä johtuvat rajoitteet ovat saaneet meidät kuitenkin estelemään omaa äänentuottoamme ja harjoituksen tarkoituksena on vapauttaa ääni ilmaisun käyttöön” – Linklater menetelmän kehittänyt äänipedagogi Kristin Linklater

Mihin Linklater-menetelmä perustuu?

Teoria luontaisesti optimaalisesta äänentuotosta ei ole saanut vahvistusta tähänastiselta äänitutkimukselta. Äänihuulten ensisijainen tehtävä ei nimittäin ole äänentuotto, vaan henkitorven ja keuhkojen suojaaminen vierailta esineiltä. Siksi ajatellaan, etteivät myöskään äänentuottoon liittyvät toiminnot luontaisesti tukisi optimaalista äänen sointia, vivahteikkuutta ja kestävyyttä.

Toisaalta nuo menetelmät ovat hyvin yleisesti käytössä äänikoulutuksessa, sillä ne vahvistavat harjoittelijan kehotietoisuutta. Niissä äänentuottoon osallistuvien lihasryhmien kontrollointi tapahtuu mielikuvien avulla, joten monen pedagogin mielestä lähestymistapa on suoranaista lihasten toimintaan keskittymistä pehmeämpi ja sallivampi.

Ajatellaan myös, että luonnollisen äänen vapautumiseen tähtäävät menetelmät auttavat harjoittelijaa rentoutumaan, mikä auttaa myös ääntä toimimaan optimaalisemmin. Ääntöväylän jännityksiä, kuten jännittynyt kielenkanta, on helpompi tunnistaa, kun mieli on rento ja kehotuntemus vahvistunut.

Koska äänentuotto on hengityksen ja kurkunpäänlihasten yhteistyötä, ei rentoutuminen tietenkään ole kuin ensimmäinen askel. Joskus kuitenkin hyvin ratkaiseva askel, sillä sekä mielen että kehon lukot ovat hyvin usein uusien äänenkäyttötapojen oppimisen tiellä.

Halusin lähteä tutkimaan, onko Linklater-menetelmä todellakin niin hyvä ja tehokas, kuin sen sanotaan olevan. Itse olin siitä saanut apua omiin ääniongelmiini, joten uskoin menetelmän tehoon. Myös monet opiskelijakollegani olivat ylistäneet sitä, miten Linklater-menetelmä on heidän ääneensä vaikuttanut.

Viiden viikon kurssilla mielikuvaharjoituksia ja luentanäytteet ennen ja jälkeen kurssin

Tutkimuksessani käytin aineistona erään yliopisto-opiskelijoille järjestetyn Äänen vapauttaminen –kurssin alku- ja loppuäänityksiä, joissa koehenkilöt lukivat samaa lyhyttä tekstipätkää ensin tavallisella, sitten mahdollisimman tiukalla ja puristeisella, lopuksi mahdollisimman vapautuneella äänellä.

Tutkimuksessa oli myös vertailuryhmä, joka teki samat äänitykset osallistumatta kurssille. Kurssin vetäjänä toimi sertifioitu Linklater-ohjaaja ja harjoitukset perustuivat Linklater menetelmään. Niissä pääpaino oli hengityksen vapauttamisella, oikeanlaisella kehonkäytöllä ja ääntöväylän vapauttamisella. Kurssin sisältö pääpiirteittäin on kuvattu graduni liitteissä.

Tutkin näytteet sekä akustisesti että kuunteluarvion perusteella. Arviointiryhmän muodostivat kuusi äänen ammattilaista, ja pilottikuuntelusta varsinaiseen tutkimukseen valikoitui kolme arvioitavaa äänen piirrettä: yleinen äänenlaatu, äänen tiiviys ja narinan määrä.

Narinassa varmasti tiedät mistä on kyse, äänen tiiviys viittaa puristeisuuden asteeseen eli siihen, miten tiukasti äänihuulet ovat yhdessä ja miten kireältä tai huokoiselta ääni siksi kuulostaa. Yleisen äänenlaadun arviointi taas perustui kuuntelijoiden käsitykseen yleisesti hyvänä pidetystä äänestä.

Näihin lisättiin vielä arvioitavaksi piirteeksi äänen vapaus, sillä se oli tutkimuksen kohde. Oli myös kiinnostavaa tietää, miten yhdenmukaisesti äänen ammattilaiset tällaista ennen arvioimatta jäänyttä piirrettä arvioivat.

Kuunteluarvion lisäksi tutkin äänen piirteitä akustisesti keskiarvospektrillä ja taajuusanalyysilla, ja vertasin niitä kuunteluarvioiden tuloksiin. Akustisten mittausten selittäminen tässä blogipostauksessa menisi kuitenkin liian hankalaksi, joten jätän ne sinun oman kiinnostuksesi varaan.

Kurssin vaikutuksesta narinan määrä väheni ja äänen tiiviys muuttui optimaalisempaan suuntaan

Mennään siis tuloksiin, sillä ne ovat kuitenkin se kaikkein kiinnostavin osa tutkimusta. Kävi ilmi, että jo viiden viikon äänikurssi vaikutti kurssilaisten ääneen merkittävästi. Useimmilla koehenkilöillä äänen narina väheni ja äänen tiiviys muuttui optimaalisempaan suuntaan.

Tässä kuvassa näkyy narinan määrän väheneminen sekä kurssille osallistuneilla (koehenkilöt) että osallistumattomilla (verrokit). Arviointiasteikko oli yhdestä kymppiin, ja kuvasta näkyy, että testiryhmässä narinan määrä väheni yli yhden mittayksikön verran viidellä koehenkilöllä, ja vain yhdellä verrokkiryhmän edustajalla.

Alapuolella olevasta kuvasta taas näet, miten äänen tiiviys muuttui harjoittelun myötä. Verrokkiryhmä ei siis tehnyt lainkaan harjoituksia, vaan heillä äänitysten välissä oli vain yli viikon mittainen tauko.

Kuvassa optimaalinen tiiviys, eli ei liian puristeinen tai liian vuotoinen ääni, on keskellä kuvaa asteikon nollakohdassa. Vasemmalle päin mentäessä ääni muuttuu huokoiseksi ja oikealle päin puristeiseksi. Kuvan perusteella äänen tiiviys muuttui kohti optimaalista neljällä kurssilaisella ja kahdella vertailuryhmän edustajalla.

Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siis siltä, että viiden viikon äänikurssi Linklater-menetelmällä voi amatööreillä, ennen ääniharjoituksia tekemättömillä oppijoilla, vähentää äänen narinaa ja muuttaa äänenlaatua kohti optimaalista.

Tutkimus on tehty pienellä osallistujamäärällä, joten lisätutkimusta tarvitaan, eikä tämän tutkimuksen perusteella voida sanoa mitään varmaa tulosten pysyvyydestä, mutta ainakin omasta mielestäni tulokset kuulostavat lupaavilta.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Äänen narina ja puristeinen ääni ovat yleisimpiä syitä äänihäiriöön. Jos ja kun äänen kireyttä ja narinan määrää saadaan harjoitusten avulla äänestä vähennettyä, ääni kestää paremmin. Harjoitusmenetelmiä on useita, ja niistä kerron sinulle seuraavassa postauksessani tarkemmin.

Oma suhteeni Linklater-menetelmään on kiihkeän utelias, sillä olen itse saanut siitä aikanaan apua omiin ääniongelmiin, ja kuullut samansuuntaisia ajatuksia myös vokologikollegoiltani. Irti päästäminen on vapauttavaa, ja mielikuvat ovat joillekin oppijoille ainut keino löytää salliva ja hyväksyvä suhde omaan ääneen. Ne tarjoavat myös vapaahetken suorittamisesta ja täydellisyyden tavoittelusta, jotka tuntuvat olevan erityisesti tämän ajan vitsauksia.

Äänitreeni ja vapaa ääni tekevät puhumisesta paljon helpompaa ja nautittavampaa

Asiakkaillani käytän tiettyjä Linklater-menetelmästä sovellettuja harjoituksia säännöllisesti silloin, jos tekniset harjoitukset vain lisäävät yliyrittämistä ja ryppyotsaisuutta. Joskus voi olla hyvä pystyä kokemaan ääni täysin ilman arvostelua, pienestä impulssista lähtevänä ja koko kehoon laajenevana tapahtumana huolimatta siitä, mikä todellinen syntymekanismi on.

Linklater-menetelmän hienous on mielestäni siinä, että se kasvattaa huomattavasti oppijan kehotietoisuutta ja auttaa häntä havaitsemaan, mitä hänen kehossaan äänentuoton aikana tapahtuu. Myös ajatus luonnollisen äänen vapauttamisesta saattaa tuoda oppijalle helpotuksen tunteen.

Itseänikin auttaa ajatus luonnollisen äänen vapauttamisesta, huolimatta siitä, onko se tieteellisesti oikein vai ei. Jotenkin huojentavaa ajatella, ettei tarvitse pyrkiä kohti mitään tiettyä laatua tai lihastoimintoa, vaan saa vain antautua äänivärähtelyjen aistimiseen omassa kehossa.

Minusta se tuntuu uskomattoman hienolta, ja moni valmennettavani on tästä asiasta samaa mieltä kanssani. Äänivärähtelyjen aistiminen omassa kehossa on voimaannuttavaa, antaa pystyvyyden tunteen, lohduttaa ja luo luottamusta omaan kehoon.

Minun mielestäni äänitreeni on usein hyvä tapa päästää irti ja uppoutua aistimaan oman kehon tuntemuksia. Se on tapa saavuttaa flow-tila, ainakin minulle. Esimerkiksi äänipedagogi Arthur Lessac kehottaa harjoittelijaa olemaan laiska ja tavoittelemaan ”feeling of what happensia” eli tunnetta siitä, mitä tapahtuu.

Äänitreeni ei saisi koskaan olla puskemista, pakottamista tai omien äänellisten rajojen ylittämistä väkipakolla. Se on hitaasti tekemistä, sallivuutta, oman äänen hyväksymistä ja jopa uteliaisuutta omaa ääntä kohtaan. Sopii minun mielestäni aivan loistavasti myös nykyisin hyvin pinnalla olevaan itsemyötätunnon ajatukseen, josta voit lukea lisää vaikkapa tästä blogipostauksesta.

Äänitreeni voi olla hitaasti tekemisen lisäksi myös leikkimielistä tutustumista oman äänen mahdollisuuksiin, eri saundien kokeilua heittäytymällä inspiraation virtaan, ja ihan vain pöljäilyä, pelleilyä ja hassuttelua oman rakkaan instrumentin kanssa.

Ääntäsi et saa pilattua, kunhan treeni ei aiheuta kurkussa kipua, kiristystä tai muita epämiellyttäviä tuntemuksia. Jos aiheuttaa, pidä paussi ja nollaa aivot. Ajattele myönteisen kautta, mieti mitä voisit tehdä eri tavalla ja aloita sitten uudestaan.

Kirjallisuus:

Lessac A. (1997) The use and training of the human voice: A biodynamic approach to vocal life. Mountain View, CA: Mayfield Publishing Co.

Linklater K. Freeing the Natural Voice: imagery and art in practise of voice and language. London: Nick Hern Books, 2006.

Rodenburg P. The right to speak: working with the voice. London: Methuen Drama; 1992.

Pettersson L. Vapaata ääntä etsimässä: Linklater-menetelmän vaikutukset puheäänen perkeptuaalisiin ja akustisiin piirteisiin. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto; 2017.

Verdolini K. Guide to vocology. National center for voice and speech. 1994.

Artikkeli Haluatko sinä vapaan äänen? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Kuulostaako tutulta? Esiintymisjännitys saattaa joskus häiritä esiintyjää niin, että sanoma jää epäselväksi. Sisältö on tietysti tärkein, mutta mieleen voit vaikuttaa myös kehon kautta. Omaan ääneen ja kehonkäyttöön kannattaakin esiintymistilanteessa kiinnittää huomiota. Näillä muutamilla vinkeillä saat esiintymiseesi lisää itsevarmuutta ja varmistat sen, että mielenkiintoinen asiasi tavoittaa myös kuulijat. Olen koonnut nämä vinkit presentaation näkökulmasta, mutta samoja asioita voit soveltaa vaikkapa päivänsankarille pidettävään puheeseen.

1. Hengitä

Hengitä muutamaan kertaan syvään nenän kautta ennen kuin astut estradille. Tarkista esiintyessäsi, että polvesi eivät ole takalukossa ja löysää vatsalihaskorsettia, jotta keuhkot pääsisivät täyttymään pohjia myöten.  Aistimalla jalkapohjia lattiaa vasten saat paremman tuntuman kehoosi.

2. Tarkista leuan rentous

Leuka reagoi jännittämiseen ja keskittymiseen, ja jumittava leuka häiritsee puhumista huomattavasti. Päästä kasvot rennoiksi jo esitystäsi odotellessa, mikäli mahdollista, ja laske kädet syliisi. Puhuessa tarkista aina välillä, että takahampaasi eivät mene yhteen vaan niiden välissä on pikkusormen pään verran tilaa. Ennen esitystä voit vaikkapa haukotella muutamaan kertaan ja liikutella leukaa kevyesti ylös–alas –suunnassa pitäen kielen rentona suun pohjalla.

3. Avaa suuta riittävästi ja jumppaa kieltä

Ääntä käyttäessä nielusi ja suuontelosi toimivat kaiuttimen tavoin. Äänesi kuuluukin huomattavasti paremmin, kun avaat riittävästi suutasi. Aisti tilaa etenkin suun takaosassa ja tarkista, että kieli pysyy riittävän edessä. Etenkin takavokaaleissa (a,o ja u) kieli painuu helposti kurkkuun. Verryttele kieltä ennen esiintymistä: pyöritä sitä muutamia kertoja suun sisäpuolella hampaiden ulkopintoja pitkin niin kuin pesisit hampaita. Tee liikettä sekä myötä- että vastapäivään. Liike lisää kielen liikkuvuutta ja vähentää kielen takaosan jännityksiä.

4. Puhu rauhallisesti ja pidä taukoja

Joskus asiastaan innostunut posottaa menemään hirvittävällä vauhdilla, ja jännittäminenkin saattaa nopeuttaa puhetta sen verran, että tekstistä on vaikea saada selvää. Hidasta puhenopeuttasi sen verran, että pystyt artikuloimaan selkeästi ja vaivattomasti. Myös yleisösi tarvitsee aikaa sisäistää asiasi, joten ota aikaa hengitykselle ja pidä taukoja. Samalla annat sanomasi vaikuttaa.

5. Ota katsekontakti yleisöön

Katsekontakti luo luottamusta sinun ja yleisösi välillä ja auttaa sinua rentoutumaan ja olemaan paremmin läsnä. Poimi katseellasi yleisöstä etenkin niitä, jotka näyttävät kiinnostuneilta asiastasi. Heiltä saat lisää varmuutta esiintymiseesi.

6. Älä kahlitse eleitäsi

Pane koko persoonasi peliin. Jos elehdit vilkkaasti muussa elämässä, tee se rohkeasti myös esiintyessä. Kokeile pitää käsiäsi vaikkapa vartalosi edessä vyötärön korkeudella, niin pystyt liikuttamaan niitä luontevasti puhuessasi. Käsien avulla voit myös havainnollistaa, painottaa ja tehostaa sanomaasi, joten niiden olemassaoloa kannattaa hyödyntää myös esiintyessä.

7. Nauti siitä mitä olet sanomassa

Suunnittele sisältösi tarkkaan ja ole iloinen siitä, että saat olla juuri tänään puhumassa tästä aiheesta näille ihmisille. Anna intohimon johdattaa, äläkä välitä virheistä. Ne kuuluvat elämään ja aitous on tärkeämpää kuin täydellisyys. Luultavasti se otetaan paremmin myös vastaan.

Artikkeli 7 vinkkiä hyvään presentaatioon julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Usein asiakkaat hakeutuvat luokseni, koska eivät pidä äänestään. Ääni saattaa käheytyä ja kiristyä, jolloin kuuluvuus heikkenee ja puhuminen vie voimia. Toisille puhuminen on helppoa, mutta he kaipaisivat ääneensä lisää vivahteikkuutta, sointia ja kiinnostavuutta. Monotonisella, hiljaisella tai narisevalla äänellä puhuminen ei juuri edistä kaupan syntymistä tai innosta kuulijoita kuuntelemaan presentaatiota.

Työhyvinvointia ja vaikuttavuutta viestintääsi

Tutkitusti lyhytkin äänikoulutus voi vähentää äänihäiriöiden riskiä ja parantaa työviihtyvyyttä. Se vaikuttaa myös sairaspoissaoloihin: kun tunnet äänesi, opit tunnistamaan äänioireet ajoissa ja saat äänilevolla ja oikeanlaisella treenillä äänesi nopeammin kuntoon. Opit valmistautumaan pitkäkestoisiin puhetilanteisiin ja muutenkin huolehtimaan yhdestä tärkeimmistä työvälineistäsi. Saat myös keinoja puhua ääntä rasittamatta niin, että puhuminen tuntuu hyvältä ja luontevalta.

Hyvinvointi ei suinkaan ole ainoa äänitreenin hyöty. Terveen äänentuoton lisäksi opit ääntä harjoittaessa monipuolisen ja vaikuttavan tavan ilmaista äänelläsi. Äänellä on ennenkin muutettu maailmaa, joten mistään pikkujutusta ei äänivaikutelmissa ole kyse. Kiinnostavalla ja luottamusta herättävällä äänellä puhuvaa kuunnellaan keskittyneesti, jolloin vuorovaikutus on tehokkaampaa.

Ääntä harjoittamalla ja huoltamalla jaksat paremmin työssäsi, puhut varmemmin ja sujuvammin ja sinun on helpompi fokusoida asiaasi. Lisäksi kuulostat paremmalta, jolloin herätät turvallisuutta ja hyvää oloa myös viestintäkumppanissasi. Asiakkaani ovat kiitelleet äänivalmennusta monin tavoin: he jaksavat nykyään puhua pitempään ja osaavat tarvittaessa voimistaa ääntään terveesti ja rasittamatta. Usein he myös kertovat nauttivansa puhumisesta ja esiintymisestä enemmän kuin ennen.

Äänitreeni parantaa ryhtiäsi ja kehotietoisuuttasi, jolloin puhuminen on vaivattomampaa, hengitys kulkee kevyemmin ja voit olla viestintätilanteessa paremmin läsnä. Kun tavoitteesi on selvillä ja tunnet äänesi, voit luottaa siihen, että viestisi vaikuttaa juuri siellä missä toivot sen vaikuttavan. Tutustu äänivalmennukseen täällä ja varaa aika esittelytunnille.

Artikkeli Hyvä ääni, parempi mieli julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Mielen rauhoittuminen saattaa joskus auttaa löytämään myös oman äänen, tutustumaan siihen paremmin, jopa kehittämään sitä tiettyyn pisteeseen ilman ohjausta. Usein olemme kuitenkin niin fakkiutuneita omaan tapaamme puhua, ettemme osaa edes kuvitella äänessämme piileviä mahdollisuuksia. Ulkopuolisen ihmisen ohjauksesta saattaa hyvinkin olla hyötyä, etenkin jos kyseinen henkilö on ihmisäänen asiantuntija, ja tietää miten ääntä kannattaa harjoittaa.

Äänen harjoittamisesta on monenlaista hyötyä. Se auttaa ymmärtämään omaa kehoa paremmin, kuuntelemaan ja hyväksymään sen toimintaa myös äänentuoton aikana. Ääntä harjoittaessa opit lempeämmän hengitystekniikan, joka saa puheesi soljumaan eteenpäin vuolaana virtana. Se vapauttaa ääniväylää niistä jännityksistä, jotka stressi tai vääränlainen äänenkäyttötapa ovat sinne aiheuttaneet.

Mikä sitten olisi oikeanlaista äänenkäyttöä vokologin näkökulmasta? Äänenkäytön tulisi etenkin puheessa olla helppoa ja vaivatonta, jolloin siihen ei mene turhaa energiaa eikä puhumiseen tarvitse kiinnittää ylimääräistä huomiota. Lisäksi äänen tulisi syntyä taloudellisesti, jolloin mahdollisimman vähäisellä kudosrasituksella saadaan aikaan paras mahdollinen lopputulos. Tutkimusten mukaan hyvänä pidetyssä äänessä on vaihtelua niin korkeuden kuin voimakkuudenkin suhteen. Ääni vahvistuu ja saa selkeyttä ääntöväylässä, kunhan väylän olosuhteet ovat voimistumiselle otolliset.

Puheäänen harjoittaminen on ääntöväylän olosuhteiden optimointia, helposti tuotetun äänentuottotavan omaksumista ja oman kehon hallintaa. Se on myös työskentelyä oman mielen kanssa, sillä mieli vastustaa kaikkea uutta, ja oman äänen kuuleminen erilaisena saattaa aluksi tuntua epämukavalta. Siihen kuitenkin tottuu, ja omaa kehoaan ja ääntään alkaa ymmärtää paremmin. Korva oppii poimimaan hyvän lopputuloksen ja keho muistamaan, miten siihen on päästy. Hyvän valmentajan kanssa ääni alkaa kehittyä, kun hyvät muutokset huomaa entistä nopeammin. Puheäänen valmentaja antaa sinulle myös työkaluja, joilla pidät äänestäsi huolta ja opit käyttämään sitä terveellisesti ja monipuolisesti.

Kuten tanssissakin, myös puheäänen harjoittamisessa lähdetään liikkeelle pienin askelin. Perusasiat on omaksuttava, ennen kuin voi kurkottaa kohti korkeuksia. Mutta kyllä se piruettikin – tai vaikuttava puhe-esitys – siellä vielä häämöttää, kun vain on sinnikäs ja uskoo itseensä.

Artikkeli Ääni on kehon ja mielen tanssia – löydä puheesi flow julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Haaveiletko kuoroon menosta, mutta koelaulu jännittää? Keräsin muutaman tärpin koelauluun valmistautuvalle. Itsellänikin koelaulu on tuoreessa muistissa, sillä kävin juuri pyrkimässä Kaari-Ensemble -kamarikuoroon. Tiesin mihin olin menossa, ja olin varma myös siitä, että taitoni riittävät. Siitä huolimatta minua jännitti. Koelaulukonkarina onneksi tiesin, millä konsteilla pääsen jännityksen yläpuolelle, ja pystyin näyttämään mitä osaan.

Näillä vinkeillä pääset hieman lähemmäksi kuorolaulajan unelmaasi:

• Ota selvää, millaiseen kuoroon olet menossa, jotta sinulla olisi itselläsi turvallisempi olo. Kysele tuttavilta ja kuuntele näytteitä, jos sellaisia löydät

• Usein koelauluissa lauletaan vapaavalintainen kappale joko säestyksellä tai ilman, vähän kuorosta riippuen. Ole rohkea ja valitse sellainen kappale, jota tykkäät laulaa ja jossa äänesi pääsee hyvin oikeuksiin. Kokonaiskuva on tärkein, aina ei tarvitse briljeerata

• Harjoittele mielessäsi esiintymistilannetta jo etukäteen. Sulje silmäsi ja näe miten kävelet estradille, hymyilet kuoronkohtajalle ja muulle raadille, hengität syvään ja annat laulun tulla. Nauti laulamisesta ja esiintymisestä jo etukäteen ja kohtaa pahimmat pelkosi, niin pysyt esiintymistilanteessa tyynenä ja itsevarmana

Artikkeli Kuorokärpänen puraisi – mistä rohkeutta koelauluun? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Kohtasin vuosia sitten ääniongelmia refluksitaudista johtuen ja pelkäsin, etten voisi koskaan laulaa ja tehdä rakastamaani työtä. Olin masentunut ja etsin epätoivoisesti keinoja päästä jälleen laulukuntoon. Löysin ruokavaliomuutoksen lisäksi avun vokologiasta, puhetekniikan opinnoista, joissa opin suhtautumaan ääneeni uteliaalla ja tutkivalla asenteella. Oli vapauttavaa huomata äänen jälleen toimivan, ja nykyään sen lisäksi että ääni on tärkein työvälineeni, rakastan äänellä leikittelyä ja uusien taitojen oppimista.

Ihmisääni on linkki kehon ja mielen välillä, ja siksi se niin herkästi reagoi eri tilanteisiin. Äänestä voi kuulla stressin ja vireystilan, ja saatamme tiedostamattamme tehdä sen perusteella tulkintoja myös puhujan asenteista ja odotuksista. Koska ääni on kehon instrumentti, ajattelen että omaan kehollisuuteen tutustuminen on myös ensimmäinen askel sen ymmärtämiselle. Valmentajana annan asiakkailleni keinoja olla läsnä omassa kehossaan äänenkäytön aikana ja ohjaan heitä päästämään irti äänentuottoa haittaavista lihasjännityksistä. Kun omaa kehoaan oppii käyttämään oikealla tavalla, se tukee äänentuottoa. Puhuminen ja laulaminen sujuu tämän jälkeen huomattavasti helpommin ja tuntuu miellyttävältä ja luontevalta.

Toivoisin, että voisit nauttia äänestäsi yhtä paljon, kuin minulla on siitä mahdollisuus nykyään nauttia. Siksi haastankin sinut seuraavaan tehtävään: valitse runo tai muu pieni tekstinpätkä. Lue se ensin läpi tavallisella keskusteluvoimakkuudella, omalta puhekorkeudeltasi. Kokeile samaa sitten eri korkeuksilta tai ääntä hiljentäen tai voimistaen. Miltä tämä tuntuu? Pystytkö vaihtamaan puhekorkeutta keskellä säettä tai muuttamaan äänen voimakkuutta puolivälissä aivan toisenlaiseksi? Mitä tuntemuksia se sinussa herättää? Löydätkö äänestäsi jotain sellaista, joka on ehkä ollut piilossa totunnaisuuden ja asiallisuuden verhon takana?

Äänessä mahtavinta on, että se on lähes rajaton. Voit tehdä sillä melkein mitä tahansa, kunhan tekniikat ovat hallussa ja olet oppinut hyväksymään sen osaksi itseäsi ja olet valmis kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia tapoja käyttää sitä. Äänen kehittyminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta sen lisäksi se edellyttää myös ilon kautta tekemistä, uskallusta olla läsnä ja rohkeutta heittäytyä uusiin asioihin. Näitä taitoja tarvitaan usein myös työelämässä, joten omaan äänenkäyttöön tutustuminen saattaa hyvinkin auttaa sinua jaksamaan paremmin työssäsi. Nauti äänestäsi, olet sen arvoinen.

Artikkeli Nautitko äänestäsi? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Kulttuurissamme on totuttu pitämään tiettyjä puheäänen laatuja miellyttävinä, toiset taas saattavat herättää ei-toivottuja mielleyhtymiä tai jopa haitata vuorovaikutusta. Eräs vanha opettajani tapasi puhua kireällä äänellä, ja vaikka hän kuinka yritti voimistaa ääntään, hän sai jatkuvasti valituksia siitä, että ääni ei kuulunut.

Tutkimusten mukaan kireä ääni saatetaan kokea vihaiseksi, ja on todettu että se saattaa vaikuttaa jopa oppimistulokseen. Omakaan opettajani ei tietenkään ilkeyttään tai vihaisuuttaan puhunut kireällä äänellä, hän ei vain tiennyt miten saisi äänensä kuuluviin muulla tavoin. Äänen kannattelusta ja sopivista ääniasetuksista olisi varmasti ollut apua.

Äänenlaaduilla herätät mielikuvia

Laulussa käytetään usein eri “saundeja”, jotka ovat yhteydessä sekä musiikkityyliin että haluttuun tunneilmaisuun. Laulun ja puheen esteettiset ihanteet voivat kuitenkin olla varsin kaukana toisistaan. Esimerkiksi kovin nasaalinen äänenlaatu, joka laulussa olisi vain “makea laulusaundi”, saattaakin puheessa olla kuulijaa ärsyttävä piirre. Erilaisten äänenlaatujen tunnistaminen auttaa tulemaan tietoiseksi niiden vaikutuksesta kuulijaan, ja tekniikan avulla voit saada äänen toimimaan niin, että se auttaa viestinnän onnistumista.

Minulta kysytään usein, voiko äänellä todella vaikuttaa kuulijaan. Kyllä voi, ja nyt ollaankin puheen ja laulun rajamailla. Legendaarinen puhuja Martin Luther King on loistava esimerkki. Ääni kantaa pitkälle, siinä on kirkas sointi ja välillä kuultavissa tunteikkuuden aiheuttamaa vibratoa, joka yleisemmin mielletään lauluäänen piirteeksi. Myös prosodiikka tukee viestintää: painotukset ovat paikallaan ja puhe on rytmitettyä ja selkeää. Kun ääni vangitsee, myös sanomaa kuunnellaan. Parhaimmillaan ääni on silloin kun kuulija vaikuttuu viestistä, ei äänestä.

Kuuntele Martin Luther Kingin kuuluisa puhe tästä:

Löydä äänesi ulottuvuudet

Puhe- ja lauluääneen voi vaikuttaa, sillä ääntöväylän asetukset muokkaavat äänen sointia. Oman äänesi ulottuvuuksiin tutustumalla voit lisätä sen vivahteikkuutta, parantaa äänenlaatua ja saada sille lisää kantavuutta. Koska laulua voidaan pitää puheen jatkeena, omaan instrumenttiin tutustuminen antaa erinomaisen pohjan myös laulunopiskeluun.

Kun tunnet oman äänesi, voit tarvittaessa muokata sitä halutessasi haluttuun suuntaan. Terveesti tuotettu, soiva ja kantava ääni muuntuu helposti tilanteesta toiseen ja antaa hyvät edellytykset viestinnän onnistumiselle.

Ääni on yhteydessä ajatuksiin ja tunteisiin, joten sitä ei ole tarkoituskaan hallita kylmän rationaalisesti. Vaivaton äänentuotto auttaa tunnetta välittymään äänestä sellaisena kuin puhuja toivoo, jolloin ääni on linjassa viestinnän kanssa ja puhujan on mahdollista saavuttaa aidompi yhteys kuulijaan.

Artikkeli Mitä äänesi kertoo? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.