Ääni on kehon ja mielen tanssia – löydä puheesi flow

Vokologiasta apua käheälle tai kireälle äänelle

Tiesitkö, että ääni reagoi ajatuksiimme ja tunteisiimme, ainakin periaatteessa? Joskus yhteys kehon ja mielen välillä saattaa olla niin heikko, että puhumme aina samalla tavalla: monotonisesti, jäykästi ja tasaisesti, vaikka ajatusmaailma olisi hyvinkin rikas. Toisaalta tietynlainen äänenkäyttö on saattanut tuoda kehoomme ja kurkunpäästä huuliin ulottuvaan ääntöväyläämme ylimääräisiä jännityksiä. Jännitykset kuuluvat usein äänen kireytenä, nasaaliutena, narinana tai heikkona sointina.

Mielen rauhoittuminen saattaa joskus auttaa löytämään myös oman äänen, tutustumaan siihen paremmin, jopa kehittämään sitä tiettyyn pisteeseen ilman ohjausta. Usein olemme kuitenkin niin fakkiutuneita omaan tapaamme puhua, ettemme osaa edes kuvitella äänessämme piileviä mahdollisuuksia. Ulkopuolisen ihmisen ohjauksesta saattaa hyvinkin olla hyötyä, etenkin jos kyseinen henkilö on ihmisäänen asiantuntija, ja tietää miten ääntä kannattaa harjoittaa.

Äänen harjoittamisesta on monenlaista hyötyä. Se auttaa ymmärtämään omaa kehoa paremmin, kuuntelemaan ja hyväksymään sen toimintaa myös äänentuoton aikana. Ääntä harjoittaessa opit lempeämmän hengitystekniikan, joka saa puheesi soljumaan eteenpäin vuolaana virtana. Se vapauttaa ääniväylää niistä jännityksistä, jotka stressi tai vääränlainen äänenkäyttötapa ovat sinne aiheuttaneet.

Mikä sitten olisi oikeanlaista äänenkäyttöä vokologin näkökulmasta? Äänenkäytön tulisi etenkin puheessa olla helppoa ja vaivatonta, jolloin siihen ei mene turhaa energiaa eikä puhumiseen tarvitse kiinnittää ylimääräistä huomiota. Lisäksi äänen tulisi syntyä taloudellisesti, jolloin mahdollisimman vähäisellä kudosrasituksella saadaan aikaan paras mahdollinen lopputulos. Tutkimusten mukaan hyvänä pidetyssä äänessä on vaihtelua niin korkeuden kuin voimakkuudenkin suhteen. Ääni vahvistuu ja saa selkeyttä ääntöväylässä, kunhan väylän olosuhteet ovat voimistumiselle otolliset.

Puheäänen harjoittaminen on ääntöväylän olosuhteiden optimointia, helposti tuotetun äänentuottotavan omaksumista ja oman kehon hallintaa. Se on myös työskentelyä oman mielen kanssa, sillä mieli vastustaa kaikkea uutta, ja oman äänen kuuleminen erilaisena saattaa aluksi tuntua epämukavalta. Siihen kuitenkin tottuu, ja omaa kehoaan ja ääntään alkaa ymmärtää paremmin. Korva oppii poimimaan hyvän lopputuloksen ja keho muistamaan, miten siihen on päästy. Hyvän valmentajan kanssa ääni alkaa kehittyä, kun hyvät muutokset huomaa entistä nopeammin. Puheäänen valmentaja antaa sinulle myös työkaluja, joilla pidät äänestäsi huolta ja opit käyttämään sitä terveellisesti ja monipuolisesti.

Kuten tanssissakin, myös puheäänen harjoittamisessa lähdetään liikkeelle pienin askelin. Perusasiat on omaksuttava, ennen kuin voi kurkottaa kohti korkeuksia. Mutta kyllä se piruettikin – tai vaikuttava puhe-esitys – siellä vielä häämöttää, kun vain on sinnikäs ja uskoo itseensä.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on Pinterest