Mitä laulun oppiminen on?

Laulutunnit voivat kuulostaa hurjaltakin jutulta: joku arvioimassa jotakin niin henkilökohtaista kuin omaa ääntäsi, vieläpä laulun kautta. Jos takana on huonoja kokemuksia laulusta, pelko saattaa olla niin suuri, ettet koskaan uskaltaudu edes kokeilemaan.

Vakuutan sinulle kuitenkin, että luettuasi tämän postauksen olet varma siitä, että sinäkin voit oppia laulua. Tämän blogikirjoituksen päätähti Mikko Kemppe kuvitteli yläasteella, että hänellä oli koulunsa huonoin lauluääni, eikä hän siksi voisi koskaan oppia laulamaan. Hän oli myös varma siitä, ettei koskaan tulisi laulamaan julkisesti. Ottamalla vastaan tämän haasteen hän kumosi molemmat uskomuksensa.

Haluan sinun tietävän, että laulutunnit eivät ole nöyryytystä, kidutusta eikä oikeastaan edes arvostelua. Jos olet sellaista kohdannut, vaihda välittömästi opettajaa.

Arviointia opettajasi toki tekee, mutta rakentavassa hengessä ja sinun kehittymisesi takia. Usein sanon valmennettavilleni, että minä olen tällä tunnilla siksi että kuuntelen ja annan vinkkejä kuulemani perusteella. Sinä taas voit keskittyä täysin omaan oppimiseesi ja siihen, mitä sinun kehossasi laulun aikana tapahtuu.

Laulu tulee sinun sisältäsi: eletyistä tarinoista, kehosi kokemuksista, musiikillisesta historiastasi ja ajatuksistasi itsestäsi ja ympäristöstäsi. Laulu tulee sinusta. Siksi se voi joskus tuntua niin vaikealta jopa laulutunnilla osaavan opettajan tai valmentajan ohjauksessa. Olemme niin lukkiutuneita tiettyihin käsityksiin äänestämme ja taidoistamme, että se saattaa rajoittaa lauluamme hyvinkin paljon.

Toisaalta laulaessa usein aktivoituvat sellaiset lihastoiminnot, jotka liittyvät ennemminkin nielemiseen kuin äänenkäyttöön. Alamme painaa kieltä kohti kurkunpäätä, huulet jännittyvät, kaulan lihakset jännittyvät ja kurkunpäässä olevat äänihuulet menevät rullalle. Myös ilmanpaine äänihuulten alapuolella nousee, jolloin olo muuttuu tukalaksi ja ilma loppuu kesken jo muutaman nuotin jälkeen. Laulutunneilla saat onneksi apuja näihin sinänsä luonnollisiin mutta laulamisessa ei-toivottuihin kehon reaktioihin.

Laulutunnit auttavat sinua oppimaan enemmän kehostasi

Laulaminen on koordinaatiota, ja siinä vaikuttavat niin keho kuin mielikin. Laulamista ei kuitenkaan kannata pelätä, sillä tiedät paljon laulamisesta jo nyt. Osaat puhua nopeasti ja hitaasti, korkealta ja matalalta, ja voimakkaasti ja hiljaa. Jos et osaa, niin noita asioita sinun on hyvin helppo oppia ammattitaitoisessa ohjauksessa, ja ne saattavat hyvinkin herättää sinussa halun ilmaista äänelläsi – myös laulaen.

Toisaalta osaat eläytyä tarinaan, ja kertoa sitä tuttavillesi. Jos olet ujompi luonteeltasi, kerrot varmasti tarinoita ainakin päiväkirjallesi tai läheisimmille ystävillesi. Sinussa elää tarinankertoja, niin kuin kaikissa meissä. Osaat muunnella ääntäsi tunteiden mukaan, sillä se tapahtuu täysin tiedostamattamme. Ääni reagoi tunteisiin, sillä se on sen tehtävä: välittää ajatuksia ja tunteita.

Häpeä on saattanut saada sinut hiljaiseksi. Olet ehkä huomannut, että ympäristö ei reagoi lauluääneesi haluamallasi tavalla. Olet saattanut saada ajattelemattomia tai jopa ilkeitä kommentteja osaksesi. Ne ovat saattaneet muodostua mieleesi uskomuksiksi, joista kirjoitin viime artikkelissani.

Laulutunneilla opit tekniikoita, joilla saat ääneesi lisää sointia, syvyyttä ja ilmaisun vapautta

Tänään en kuitenkaan halua puhua uskomuksista vaan kertoa erään rohkean ihmisen tarinan. Tämä ihminen on Mikko Kemppe, joka on hyvin tunnettu itsensä haastamisesta. Hän on muun muassa vaihtanut nuorena koripallopelaajan uran tanssijan uraan, opetellut täysin erilaisen kehonkäytön, ja on nykyään hyvin menestynyt latinalais- ja salsatanssija myös kansainvälisellä tasolla.

Mikko tuli tunneilleni, kun oli eräässä seminaarissa puhumassa kokemuksistaan, ja innostuin haastamaan hänet oppimaan myös laulua. Jotenkin aavistin hänen nokkahuilunsoittotarinoistaan, että tällä saralla voisi olla vielä kehitettävää.

Laulutunti #1

Vasta tavatessamme minulle selvisi, että Mikko on jo kouluvuosista lähtien pyrkinyt välttelemään laulamista omien huonojen kokemustensa takia. Lähdimme siis liikkeelle lempeästi, kehon aistimuksia tunnustellen, ja kehoa ja hengitystä herätellen.

Laulettavaksi kappaleeksi valikoitui Elviksen “Always on my mind”, joista etenkin Michael Bublén versio inspiroi Mikkoa. Mikko innostuikin haastamaan itsensä laulamaan paremmin kuin Bublé itse. Tietysti heitto oli vain huumoria, mutta selvästi Mikko myös uskoi kykyynsä oppia mitä vain hyvän ohjaajan avustuksella, silloin kun motivaatio on kohdillaan.

Ensimmäisellä tunnilla näytin Mikolle, miten hän voi hengityksensä avulla tukea ääntään. Tämä toi jo paljon lisää varmuutta ja sointia Mikon lauluun. Haimme tällä kertaa hengitystukea etenkin puheäänen kautta, sillä siinä monella toimii monet asiat paljon luontevammin. Kun hengitystuki on puheen kautta tullut tutuksi, tuo sama tunne on helppo siirtää myös lauluun.

Laulutunti #2

Toisella tunnilla etsimme etenkin leuan rentoutta, sillä se on tärkeää vapaalle äänen soinnille. Reagoimme usein leualla mm. stressiin ja jännitykseen, ja uudet tilanteet, kuten vaikkapa oman lauluäänen kuuleminen, saattaa saada leuan juntturaan. Jumittava leuka taas supistaa helposti nielemiseen littyviä lihaksia, mikä tuo jännityksiä kurkunpäähän, kieleen ja kaulan lihaksiin.

Rentous on siis laulussa tärkeää. Se ei tarkoita velttoutta, vaan vapautta ja rentoa aktiivisuutta. Sitä, että antaa itselleen luvan päästää irti ja vain aistia sointitilaa ja vapautta. Aistia sitä, miten ääni soi kehossa. Rentous tulee myös siitä, kun hengitys tukee ääntä luonnollisesti.

Kun saimme harjoitusten avulla haettua tilaa Mikon suun takaosaan, leuka alkoi aueta vapaammin, ja Mikko totesi itse, että laulaminen tuntuu vapaammalta. Leuan rentous vaikutti myös puhtauteen, sillä korkeisiin ääniin oli rennolla leualla paljon helpompi päästä puskematta ja pingoittamatta.

Palasimme myös hengitysyhteyden harjoitteluun s-sihinän avulla. S-äänteen jaksottaminen laulun fraasien mukaan auttaa tulemaan tietoiseksi selkä- ja kylkilihasten toiminnasta pitkällä uloshengitysjaksolla, ja se kuvaa hyvin sitä tunnetta, joka laulaessakin olisi hyvä olla. Venymistä, joustavuutta, hengittävyyttä. Rokkirevittelyt ovat tietysti erikseen, niissä tarvitaan usein hyvinkin jämäkkää hengitystukea.

Kerroin Mikolle myös sen, että hengitystä ei toisaalta tarvitse sen kummemmin miettiä etenkään sisäänhengityksen aikana. Yleensä ihmiset hengittävät sisäänhengityksellä liikaa ilmaa, eikä lauluun tai äänenkäyttöön tarvita siitä kuin pieni murto-osa. Usein saat riittävän ilmanpaineen aikaan jo sillä, että ajattelet, mitä olet seuraavassa fraasissa sanomassa.

Oopperalaulaja Helena Juntunen puhuu tässä tunteeseen hengittämisestä, ja mielestäni se kuvaa hyvin ajatusta siitä, että tunteet sytyttävät äänen. Innostus antaa äänelle aivan erilaisen impulssin kuin vaikka suru tai viha. Oli tunne mikä tahansa, se on tärkeää aistia lantionpohjassa saakka, jotta se ei turhaan jännittäisi kurkunpään lihaksia.

Laulutunti #3

Kolmannella eli viimeisellä tunnilla sukelsimme vielä tarinaan ja haimme lauluun uusia sävyjä sen kautta. Teimme tunneimprovisaatiota ja tutustuimme eri tunnetilojen kuulumiseen äänessä. Opettelimme tunnistamaan eri tunteiden aiheuttamia reaktioita kehossa ja vahvistamaan hengitystukea ilmaisun avulla.

Haimme leuan rentoutta ja helppoa äänentuottoa myös kielen toimintaa aktivoimalla. Kielen takaosan jännitykset aiheuttavat nimittäin usein jännityksiä myös kurkunpäähän. Kun kielen asennon saa muutettua optimaalisemmaksi, ääni soi paremmin ja tekstiäkin on helpompi artikuloida. Kieli ei siis enää tunnu hallitsemattomalta möykyltä keskellä suuta, vaan ihailemani äänipedagogi Kristin Linklaterin sanoin “tarinankertojalta”.

Mikon laulu muuttui koko ajan rennommaksi ja vapaammaksi. Hän sai paremmin kehoaan käyttöön, jolloin ääni alkoi soida syvänä ja täyteleläisenä. Siihen tuli myös virtaavuutta ja hän itse kommentoi, että laulaminen muuttui helpommaksi. Olin itse hyvin ilahtunut etenkin siitä, miten paljon hän sai leukaansa rentoutta tuntien aikana.

Tuntien jälkeen Mikko sanoi olleensa hyvin yllättynyt siitä, miten yksinkertaisilla tekniikoilla voi niin paljon muuttaa omaa lauluääntään. Lisäksi hän totesi, että laulutunnit olivat hänelle hyvin terapeuttinen ja voimaannuttava kokemus. Minä taas olin tyytyväinen, että tulin haastaneeksi juuri Mikon, sillä tottuneena kehonkäyttäjänä Mikon kanssa työskentely oli nopeaa ja motivoivaa.

Kiitos siis Mikolle innostavasta ja opettavaisesta yhteistyöstä! Mikon tarinan pääset lukemaan myöhemmin tällä viikolla vieraskynäpostauksen muodossa. Muihin artikkeleihin pääset postauksen lopusta.

Ava Numminen: Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi : tutkimus aikuisen laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta / Ava Numminen. 

Helpota äänentuottoasi ja vapauta korkeat äänet 4 viikon lauluvalmennuksessa!

Laulu liikkeelle -valmennuksessa opit mm.

• luottamaan lauluääneesi joka tilanteessa
• tuottamaan ääntä laulussa helposti ja kestävästi
• rentouttamaan jännitykset leuastasi ja kielestäsi niin, että ääni soi paremmin
• laulamaan sekä korkeita että matalia ääniä terveesti, hyvällä tekniikalla ja eri voimakkuuksilla
• löytämään sinulle sopivaa laulettavaa
• nauttimaan harjoittelusta ja esiintymisestä
• tulkitsemaan lauluja aidosti ja persoonallisesti sekä välittämään kuulijoillesi vahvaa tunnetta laulun kautta