Vieraskynä, kohteen Ääniluotsi tekijä

Näin löysin ääneni – Miran tarina

Vieraskynä — Wed, 27 Nov 2019 08:27:35 +0000

Mikä kaikki rajoittaa äänenkäyttöäsi? Kirjalija ja energia-auttaja Mira Juntunen kertoo, miten löysi oman äänensä äänivalmentaja Liisi Petterssonin ja joogaohjaaja ja emootiokouluttaja Jepa Pihlaisen Syvän äänen lähteillä -työpajassa Helsingissä keväällä 2019.

Tätäkin kirjoittaessa takahampaani ovat irti toisistaan ja hymy on pehmeämpi, koska hymylihakset eivät ole varattuja alaleuan puristamiseen.

Liisin ja Jepan äänityöpajassa löytyy ääni. On se hämmentävää. Kaikillahan meillä on ääni, se meidän ihan oma ääni. Se joka kuuluu itselle omassa päässä hieman erilaiselta kuin nauhoitettuna. Aika monella on myös jotain joka rajoittaa äänenkäyttöä. Jotain mikä himmentää äänen voimaa, kantavuutta tai sitä tuleekö ylipäätään sanoneeksi sitä mitä haluaa. On hankaluutta liikuttaa kieltä, irrottaa hampaita toisistaan ja artikuloida selkeästi. Toisaalta on niitä sisäisiä hankaluuksia, ääneen suoraan liittyviä ajatuksia ja elämän aiheuttamia tunteita, joiden vuoksi säätelemme ääntämme.

rrem

" data-medium-file="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2019/11/Unelmientoteuttaja.jpg?fit=300%2C225&ssl=1" data-large-file="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2019/11/Unelmientoteuttaja.jpg?fit=840%2C630&ssl=1" class="wp-image-3318 aligncenter" src="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2019/11/Unelmientoteuttaja.jpg?resize=487%2C365&ssl=1" alt="" width="487" height="365" srcset="https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2019/11/Unelmientoteuttaja.jpg?resize=300%2C225&ssl=1 300w, https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2019/11/Unelmientoteuttaja.jpg?resize=768%2C576&ssl=1 768w, https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2019/11/Unelmientoteuttaja.jpg?resize=1024%2C768&ssl=1 1024w, https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2019/11/Unelmientoteuttaja.jpg?w=1680&ssl=1 1680w, https://i0.wp.com/aaniluotsi.fi/wp-content/uploads/2019/11/Unelmientoteuttaja.jpg?w=2520&ssl=1 2520w" sizes="(max-width: 487px) 100vw, 487px" data-recalc-dims="1" />

Minulla oli takana hyvin hektinen viikko ennen tätä lauantaina pidettyä kurssia. Hiljainen koti kirjan ja teepannullisen kanssa olisi ollut houkutteleva vaihtoehto, ellen olisi luvannut mennä kurssille. Silti kurssin ilmapiiri ja tekeminen imaisi mukaansa. Lämmin vastaanotto, sivupöydällä odottaneet kaakaotaatelit, teet, kahvi ja kauniisti asetellut joogamatot ja bolsterit kutsuivat viihtymään.

Leuan ja kielen rentoutus

Harjoituksissa oli jokaiselle jotain havahduttavaa ja kotiinvietävää. Oma leukani loksahti rennoksi 18 vuoden takaisen leukamurtuman jäljiltä ekan kerran. Tai ehkä se oli ollut jännittynyt jo ala-asteelta asti, koska Liisin kertoman mukaan moni hammasrautoja lapsena käyttänyt puree aikusena kouristuksenomaisesti alaleukaa kiinni yläleukaan.

En minäkään narskuttanut, aiheutin vain hirvittävän lihasjumin kaulalle pitämällä kiinni alaleuasta koko ajan. Voin puhua nyt menneessä aikamuodossa, koska tätäkin kirjoittaessa takahampaani ovat irti toisistaan ja hymy on pehmeämpi, koska hymylihakset eivät ole varattuja alaleuan puristamiseen.

Kaulan, niskan ja pään lihasten jumit ovat selkeitä syitä puheentuottamisen ongelmiin. Niitä helpotettiin mm. sahaamalla korvaa irti sormilla – siis hieromalla leuasta ja kaulalta korvan taakse kulkevia lihaksia hellästi ja anatomiaa kunnioittaen. Kielen anatomia tuntui eniten herättävän harjoittelun tarvetta osallistujissa. Kuljetimme kieltä hampaiden pintoja pitkin ja moni meistä tunsi sen paljon suuonteloa kauempana kehossaan. Itselläni se tuntuu olkapäissä asti. Kieli on hyvin pitkä lihas ja pää on todellakin tukevasti kiinni vartalossa, sen tämä harjoitus todistaa.

Kokeile vaikka, liikuta nyt kieltäsi pitkin ylähampaiden ulko- ja sisälaitaa. Pääsetkö takahampaiden ympäri? Eikö ole huiman tuntuista? Tiesitkö, että kieli ei mahdu hampaiden väliin? Siksikin olisi takahampaiden hyvä olla irti toisistaan. Toinen syy on se, että tila nielussa antaa tilaa äänen soinnille kaunistua ja voimistua. Havahduimme myös siihen, missä kielen on rennointa olla. Kieli ei lepää suun pohjalla, vaan yläosassa, kärki lähellä tai kiinni etuhampaiden takalaidassa. En ymmärrä miksi, mutta se on kielen oma valinta, jonka voin nyt helposti sallia, koska tunnen vaikutuksen sointuisempana äänenä, joka jaksaa puhua koko päivän.

Keholle lupa päästää irti

Koko keho puhuu ja siksi puhujan kehon on oltava läsnä ja rennosti aktiivinen. Tätä ymmärrystä meille vahvisti yin-joogaharjoitus, joka kuulostaa tekemiseltä ja oli tekemättömyyttä. Lepäsimme bolstereiden, siis pötkönmuotoisten tyynyjen, päällä useamman minuutin kerrallaan aina hieman eri asennoissa. Lepäämällä laimensimme tuntemuksia kehosta ja mielestä äänen tuottamisen tieltä hengitys kerrallaan. Oma ääni ei synny vain sanotuista sanoista, ääni on viestiä koko keholta.

Vaikuttavia ääniharjoituksia

Liisi ja Jepa ehtivät 5 tunnin aikana käydä äänen tuotantoa läpi monelta eri kantilta. Pidin erityisesti mittarista, jolla äänen kehittymistä seurattiin kurssin aikana. Luimme toistuvasti ääneen lyhyttä tekstiä Mount Everestin valloittamisesta. Ensinnäkin teksti oli inspiroiva – siinä mietitään onko seikkailusta hyötyä osallistujalle tai siitä kuulevalle ja tarvitseeko seikkailu oikeutuksen. Toisaalta toistuva saman tekstin lukeminen osoitti hyvin miten eri lukukerroilla ääni kuulosti erilaiselta ja puhetta oli erilaista tuottaa – eli konkretisoi miten harjoitukset vaikuttivat minuun.

Jos kaipaat äänenhuoltoharjoituksia, tietoa äänen muodostuksesta, voimaa puheääneen, selkeyttä artikulaatioon tai lauluun sointia, anna Liisin auttaa. Iso suositus. Iso kiitos. Myös Jepalle, jonka yin-jooga-harjoitus kruunasi tämän kurssin fiiliksen, varmisti äänen yhteyden kehoon ja jonka tarinat tunteiden vaikutuksesta puheeseen lisäsivät ymmärrystä. Minä kiitän.

Lisätietoja kirjoittajasta: Mira Juntunen etsii vastauksia elämää rajoittaviin esteisiin altistamalla itsensä kaikenlaiseen kokeiluun. Kokeileva elämä alkoi pakosta 10 vuotta sitten, kun suolisto hajosi ja miellyttäviä vaihtoehtoja ei silloin käytettävissä olevista keinoista löytynyt lääke-edustajana toimineelle kauppatieteiden maisterille. Piti etsiä uusia. Ensimmäinen tulos ja raportti kokeilemalla löytyneistä keinoista oman hyvinvoinnin ylläpitoon on Kehon korjausopas -kirja, joka syväluotaa selkokielellä hyvinvoinnin tieteellisen näytön käytännön tekemiseksi. Merkityksellinen minä -kirja on tutkimusmatka ruuhkavuosiarjen sankarinaiselle, jonka täytyy ensin ymmärtää laittaa happinaamari itselleen, jotta koko perhe voisi hyvin. Somesta löydät Miran aliaksella unelmientoteuttaja. Miran blogiin pääset täältä.

Artikkeli Näin löysin ääneni – Miran tarina julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Haluatko vakuuttavaksi puhujaksi?

Vieraskynä — Thu, 14 Feb 2019 12:49:32 +0000

Haastattelu on julkaistu EU-uutiset.fi -verkkolehdessä.

Tärkeä puhe tulossa ja vähän jännittää, miten ääni kestää. Kysytäänpä äänenkäytön ammattilaisilta Maria Svanilta ja Liisi Petterssonilta vinkkejä siihen, miten äänen saa riittämään vaikka kahdeksan tunnin yhtämittaiseen puhumiseen, miten nasaalista äänensävystä pääsee eroon ja kuinka saada ääneen lisää vakuuttavuutta.

Mitä kannattaa huomioida, jos tietää huomenna pitävänsä tunnin puheen? Täytyykö äänen antaa levähtää?

Kannattaa tehdä mielikuvaharjoittelua esiintymisestä ja toistella etenkin esityksen alkua itsekseen ääneen ja pyrkiä sanomaan se mahdollisimman vakuuttavasti ja luontevasti. Ei tarvitse antaa äänen levähtää, jos ei sen kanssa muuten ole ongelmia. Toki, jos tietää äänensä helposti käheytyvän, on syytä välttää edellisenä päivänä kovin pitkäkestoista ja rasittavaa puhumisesta. Lepo on parasta valmistautumista, eli mene aikaisin nukkumaan.

Mitä kannattaa tehdä juuri ennen vakuuttavaa puhetta? Mitä mieltä olette pastillien napsimisesta? Entä veden hörppiminen, onko siitä hyötyä?

Suosittelemme tekemään jotain pientä lämmittelyä (muminoita, huulten/kielen päristelyä) ennen esitystä, että äänentuottoon osallistuvat lihakset lämpiävät. Äänihuulia ei sinänsä tarvitse lämmitellä, ne lämpiävät sekunneissa. Sen sijaan mieli ja keho tarvitsevat virittäytymistä tilanteeseen, jotta ääni toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Pastillien napsiminen on makuasia. Toisilla ne kerryttävät turhaa limaa kurkkuun, jota sitten joutuu yskimällä vähentämään. Toisilla taas suu kuivuu pahasti, jolloin limanerityksen lisääntyminen voi olla hyvä asia.

Riittävä veden juonti olisi hyvä muistaa jo edellisenä päivänä ja pari tuntia ennen esitystä, jotta kosteus pääsee solutasolle asti. Yltiöpäinen vedenjuonti ei kuitenkaan ole tarpeen. Jos on taipumusta suun kuivuuteen, apua saa esim. NHS -vesipiipusta, jonka käyttöön ohjeita täältä Liisin blogista. Esityksen aikana kannattaa pitää vesilasi lähettyvillä ja ottaa kulaus aina silloin, kun esitykseen tulee luonteva hetki pitää tauko.

Miten tilanteen voi pelastaa, jos puheen aikana tuntuu, että ääni katoaa, kurkussa on pölypallo tai suuta kuivaa?

Haukottelu, nielaisu ja veden juonti ovat tässä varmaan parhaat konstit. Äänen katoamista kesken vakuuttavan puheen voi pyrkiä estämään myös hymisemällä kevyesti, jos siihen on esityksen aikana mahdollisuus. Riippuu kovasti myös tilaisuuden luonteesta.

Rykimistä emme suosittele, sillä se on iso rasite äänihuulille. Äänen hetkittäinen katoaminen voi olla osin myös psyykkistä, koska ääni reagoi niin vahvasti tunteisiin. Kannattaa siis olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, pitää pieni paussi, ottaa kulaus vettä ja miettiä siinä samalla, mitä on seuraavaksi sanomassa.

Miten ärsyttävistä maneereista voi opetella eroon? Kuinka ne voi omasta puheestaan ylipäätään tunnistaa?

Omaa puhetta kannattaa äänittää, jotta siitä alkaa tunnistaa muita mahdollisesti ärsyttäviä piirteitä. Kannattaa myös kysyä palautetta tutuilta, sillä joissain tilanteissa itse suhtautuu paljon kriittisemmin maneereihinsa kuin toiset. Usein maneerit tulevat silloin, kun tuntuu että tarvitsee paikkailla puhettaan jollain. Maneerien vähentämiseen siis tepsii taukojen pitäminen puheessa ja tärkeiden asioiden painottaminen.

Omia maneereja voi työstää myös esiintymisvalmentajan tai äänivalmentajan kanssa. Omaan äänenkäyttöösi tutustuminen voi vähentää maneereja, kun esimerkiksi rykimiset ja narinat jäävät vähemmälle äänenkäytön helpottuessa.

Jos puhun helposti nenääni, miten voin oppia siitä pois? Tai entä jos ääneni narisee?

Nasaalisuutta voi yrittää vähentää sillä, että lausuu a-, i- ja e-vokaaleja pitkään niin, että sulkee välillä sieraimat painamalla ne peukalolla ja etusormella kevyesti nenän pehmeästä osasta kiinni. Jos äänenväri muuttuu tässä merkittävästi, se on merkki siitä, että ääni menee helposti nasaaliksi.

Tavuilla jiidn, jaadn, juudn voi yrittää harjoittaa nenäporttia. Nasaalisuus on kuitenkin usein sidoksissa esim. kielenkannan ja nielun jännityksiin, joten aina tällaisista harjoituksista ei ole apua ilman perusteellisempaa ääniharjoittelua.

Kurkunpään liikkuvuutta lisäävät harjoitukset ovat hyviä narinan poisoppimiseen. Myös hengitystekniikkaa on silloin syytä harjoitella. Kurkunpään rentouttamisestakin voi joissain tilanteissa olla apua.

Mitä voin tehdä, jos esiintymisjännitys kuuluu äänestäni?

Mielikuvaharjoittelu auttaa tähänkin: kun esiintymistilanne on jo mielessä käyty läpi moneen kertaan, se on tositilanteessa jo aivoille tuttu juttu. Kannattaa myös opetella hengitystukea ja leuan rentouttamista. Leuan rentoutuessa aivoihin menee viesti, ettei mitään hätää. Myös hengityksen rauhoittaminen ja uloshengityksen pidentäminen aktivoivat parasympaattista hermostoa ja auttavat laskemaan vireystilaa normaalille tasolle.

Kuva: Mari Lezhava

Esiintymisjännityksessä auttaa myös, että tulkitsee jännittämisen innostumiseksi pelon sijan. Kehon vaihtoehdot tilanteeseen ovat klassiset taistele-pakene-jähmety -moodit. Haaste on kuitenkin fyysisen sijasta psyykkinen ja kehon aktiviteetti voi kääntyä itseä vastaan, jos sitä pelästyy.

Kun jännitysoireensa hyväksyy ja antaa niiden olla, ne tasoittuvat paljon nopeammin. Kannattaa myös miettiä tarkkaan, mitä on sanomassa, kenelle ja miksi, jotta fokus esiintymistilanteessa on selvä myös itselle. Silloin se välittyy myös toisille, ja esiintyessä on helpompi keskittyä itse asiaan eikä omaan selviytymiseen.

Esiintymisjännitys voi olla joissain tapauksissa seurausta myös itselle asetetuista liian kovista vaatimuksista. Kannattaa miettiä, mitä epäonnistumisista mahdollisesti seuraisi, ja millaisia odotuksia itsellään on esityksen onnistumisen suhteen.

Yleisö on aina esiintyjän puolella, joten sen reaktioita tai ajatuksia esiintyjästä itsestään on turha jännittää. Yleensä yleisökin on kiinnostuneempi itse asiasta kuin esiintyjästä. Paras karisma ja vakuuttava puhe on tulosta siitä, että pysyy asiassaan ja on siitä innostunut. Silloin usein äänikin toimii paljon paremmin.

Haastattelun vakuuttavasta puheesta teki: toimittaja Satu Hotakainen EU-uutiset -verkkolehdestä

Artikkelikuva: Liam Martens

Artikkeli Haluatko vakuuttavaksi puhujaksi? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Ääniharjoitukset tuovat uutta energiaa arkeen

Vieraskynä — Tue, 12 Feb 2019 12:58:49 +0000

Ääniharjoitukset muuttivat huomattavasti Erja Karjalaisen äänenkäyttöä. Tässä artikkelissa hän kertoo kokemuksistaan 4 viikon mittaisella Puheen Flow -kurssilla Helsingin työväenopistossa.

Lähdin äänikurssille uteliaasti ja symbolisesti kuin ”saadakseni ääneni paremmin kuuluviin elämässä”. Äänen puhtaus ja kauneus ovat yhteydessä myös kehon energisyyteen ja terveyteen. Ääni on minulle tärkeä elementti kouluttajana ja kaikessa vuorovaikutuksessa, ja koen, että pidän puhumisesta ja äänestäni nyt enemmän. Ääniharjoitukset antoivat minulle työkaluja ja parempaa tietoisuutta hengittämiseen ja hengitysteiden haasteisiin esim. flunssasta toipuessa. Koen myös, että ääniharjoittelu vahvistaa muita ilmaisutapoja ja antaa voimaa vaikuttamiseen.

Ääni on energiaa ja voimaa. Kun käytän ääntäni ja olen samalla tietoinen kehostani tunnen miten se lisää kehoni energisyyttä. Ääniharjoitusten jälkeen oloni on virkeämpi ja kokonaisempi. -Erja Karjalainen Puheen Flow -kurssilla

Millaisia Puheen Flow -kurssin ääniharjoitukset olivat?

Minulla ei ollut suuria ennakko-odotuksia kurssilta, vaan mieli avoimena lähdin kokeilemaan. Yllätyin tekniikoiden monipuolisuudesta ja kehotietoisuuden painotuksesta, jotka tekivät kurssista niin mielenkiintoisen ja antoisan. Opettajana ja ryhmien johtamisen asiantuntijana arvostan aina myös kouluttajan pedagogista osaamista ja ryhmäyttämistä, jotka ovat tehokkaan oppimisen edellytyksiä. Ryhmäharjoitukset avoimessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä luovat voimaa ja rentoutta esiintymiseen ja äänenkäyttöön.

Kurssin harjoitukset olivat hauskoja ja innostavia. Esimerkiksi viikon aikana havainnoitiin ja kuunneltiin muiden ihmisten ääniä ja pohdittiin niiden taustalla olevia asioita. Ääniväylän käytön harjoitukset olivat konkreettisia, kun äänen monia mahdollisuuksia pystyi heti kokemaan. Kehittymistä tapahtui nopeasti. Pidettiinpä improvisoiden konserttikin omilla äänillä matkien eri soittimia.

Kehotietoisuusharjoituksista olin kovasti innoissani, koska kehollisuus liittyy vahvasti intohimoihini tanssimiseen ja improvisaatioteatteriin. Käytän kehollisuutta itsekin opetuksissani. Kehoon keskittymällä mielen rajoittavat ajatukset katoavat ja on helpompi heittäytyä esiintymistilanteessa hyväksyvästi läsnäolevaan hetkeen, kun vuorovaikutuksessa muiden kanssa voi tapahtua mitä tahansa. Myös muisti ja ajattelu paranevat liikkumisen aikana. Tässä videossa Liisi näyttää erään kehotietoisuutta kehittävän harjoituksen.

Turvallinen ilmapiiri ja yksinkertaiset ääniharjoitukset tuovat tuloksia

Liisi on äänenkäytön, kouluttamisen ja ryhmäyttämisen erityisasiantuntija. Kurssilaiset hän huomioi yksilöinä ja ryhmänä ja panosti rentoon ja kannustavaan ilmapiiriin. Asiantuntijuus näkyi siinä, että oppimista tapahtui monella tasolla, tiedon ja ymmärryksen tasoilla, kehollisen kokemuksen ja mielen voiman tasoilla ja energeettisesti.

Kurssin materiaali oli taitavasti koottu ja rakenne sopivan vaihteleva ja flow:n virtausta lisäävä. Kun oppijoiden tarpeet ja tilanteet vaihtelevat, erilaiset menetelmät voivat johdattaa jokaisen omanlaisiin oivalluksiinsa. Monet menetelmät ja ilmaisun elementit tukevat myös toisiaan ja kokonaisuutta. Liisi myös kannusti ja ohjasi tekemään ääniharjoituksia kotona. Tein niitä kurssin aikana säännöllisesti, ja vaikka niiden tekeminen osin jäi kurssin jälkeen, tietoisuus kehon ja äänen merkityksestä säilyi ja vahvistui.

Puheen Flow -kurssin tärkein oppi?

Kurssilla tärkein oppimani asia oli se, että ääntä voi kehittää paljon ja hauskoilla menetelmillä. Olennaista on löytää ja kokea kehon rentous. Se voi olla lyhyt tai pitkä prosessi riippuen jännitysten syistä ja omasta panostamisesta.

Kehittymistä voi tapahtua nopeasti ja lopulta muutos voi olla elämääkin mullistava, kun ihminen saa käyttöönsä uusia voimavaroja tai oikeastaan huomata itsessään piilevät kyvyt ja sytykkeet. Yhden lihaksen jännitys voi liittyä kehon jännitykseen toisessa kohdassa ja vaikuttaa koko olemukseen ja kokemukseen esiintymisessä. Rennossa kehossa syntyy kauniimpi ja kuuluvampi ääni, joten sanomakin on vaikuttavampaa.

Mitä ääniharjoitukset minulle antoivat?

Kurssin myötä äänenkäyttöni on muuttunut tietoisemmaksi. Kuuntelen hengitystäni tai ääntäni, ja jos huomaan jännitystä tai köhimistä, rentoutan leuan lihaksia tai annan tilaa äänilihaksille. Haasteita tulee pölyallergioista, flunssasta tai vilustumisesta, ja parempi itsehoito nopeuttaa paranemista ja äänen palautumisesta. Liisiltä opin myös nenäkannun käytön. Se on helppoa ja avaa nopeasti sierainten tukokset ja helpottaa nuhanenää välittömästi.

Ääni on energiaa ja voimaa. Kun käytän ääntäni ja olen samalla tietoinen kehostani tunnen miten se lisää kehoni energisyyttä. Ääniharjoitusten jälkeen oloni on virkeämpi ja kokonaisempi. Tästä syystä pidän erityisesti meditaatioista tai joogatuokioista, joihin yhdistyy mantralauluja tai äänielementtejä. Lisäksi oma kehonhallintani ja ryhtini tanssissa on parantunut ja olen jotenkin paremmin läsnä ja yhteys parin kanssa toimii.

Jos esiintyminen, puheen pitäminen tai äänen käyttö jännittää on hyvä ymmärtää, että jännittämisen tai pelon takana on usein jotain todella intohimoista ja sytyttävää. Tämän voi nähdä ja kuulla vaikkapa Voice of Finlandin laulajien kehittymisessä.

Kannustan haastamaan itseään ja kokeilemaan, millaista kehittymistä tietoiset harjoitukset saavat aikaan. Ihminen voi uudistua isostikin, vaikka kokeilisi ensin ihan pientä muutosta omassa toiminnassaan. Rohkeuden käyttäminen kehittää rohkeutta, ja ihminen tulee huipuksi siinä, mihin aikaansa ja energiaansa käyttää.

Kirjoittaja: Erja Karjalainen, KTM, AmO. Erja työskentelee Sote-kehittämisen hankehallinnossa ja kouluttaa mm. seuraavista aiheista: Esiintymisjännityksestä energiseen esiintymiseen, Improvisaatioteatterin perusteet. Tutustu Erjan osaamiseen hänen LinkedIn -profiilissaan.

Ääniharjoituksista helpotusta äänioireisiin

Kestävämpi ääni -videovalmennuksessa kuulet ääniharjoittelun hyödyistä jokapäiväisessä elämässä sekä säännöllisen harjoituksen tuomista tuloksista. Tottakai pääset myös itse kokeilemaan, miten äänesi muuttuu harjoituksen myötä!

Valmennuksen osat:

Miksi ääniharjoittelu kannattaa?
Mitä äänenkäytön harjoittelulla voi saavuttaa?
Lisää äänesi sointia ja kestävyyttä parin minuutin harjoittelulla!

Tilaa videovalmennus maksutta tästä linkistä!

HALUAN KESTÄVÄMMÄN ÄÄNEN

Artikkeli Ääniharjoitukset tuovat uutta energiaa arkeen julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Mikä tekee puhujasta uskottavan?

Vieraskynä — Wed, 30 Jan 2019 13:05:00 +0000

Vakuuttavuus, uskottavuus, aitous. Ne ovat esimerkkejä piirteistä, joita tavoittelemme silloin, kun pyrimme vaikuttamaan puheellamme. Mutta mikä tekee esiintymisestä vakuuttavaa, uskottavaa tai aitoa? Ja millainen on uskottava puhuja? Lähestyn alkuun aihetta käänteisestä näkökulmasta: mikä saa meidät epäilemään puhujan uskottavuutta? Artikkelin lopussa vielä vinkkejä uskottavampaan puheeseen.

Mistä epäuskottava tai uskottava puhuja tunnistetaan?

Muistat varmaan sadun puunukke Pinokkiosta, jonka nenä kasvoi aina kun hän valehteli? Todellisuudessa vaikutelmat puhujan epäuskottavuudesta eivät perustu yhteen ainoaan universaaliin piirteeseen, sillä valehteluun liitettäviä viestinnällisiä piirteitä on satoja erilaisia. Näin ollen vaikutelmamme uskottavuudesta pohjautuu puheen sisällön ohella myös muun muassa puhetyyliin sekä lukuisiin eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin.

Vaikka nenämme eivät kasvakaan valehdellessamme, on olemassa kuitenkin muutamia stereotyyppisiä piirteitä, jotka hyvin usein liitetään epäuskottavuuteen. Näitä ovat esimerkiksi katseen välttely, hermostuneisuus, asentojen vaihtelu ja raapiminen. Näiden lisäksi myös muutokset puhetyylissä voivat lisätä puhujan epäuskottavuutta; puheen takellellessa ajattelemme toisen olevan hermostunut tai epävarma, kun taas täysin virheetön puhe vaikuttaa liialliselta kontrolloinnilta ja luonnottomalta.

Uskottava puhuja uskaltaa olla oma itsensä

Uskottavuutta ei tosin lisää se, että pyrimme tieten tahtoen välttelemään näitä tällaisia stereotyyppisiä piirteitä. Vai miltä sinusta tuntuisi kuulijana seurata puhetta, jossa puhuja katsoo sinua intensiivisesti suoraan silmiin ja täysin liikkumatta? Epäaidolta, jännittyneeltä tai vähintäänkin oudolta. Liiallinen oman käyttäytymisen kontrollointi vie huomiota pois puheen sisällöstä, kun kuulija keskittyy enemmän ristiriitaisiin tai normaalista poikkeaviin eleisiin. Lisäksi se tuo turhaa jännittyneisyyttä esiintymiseen, jolloin siitä puuttuu rentous ja sujuvuus. Aitous lähtee siitä, että uskaltaa olla oma itsensä.

Yksittäinen stereotyyppinen valheen tai epäuskottavuuden merkki ei vielä pilaa esitystä ja vie siltä uskottavuutta. Esimerkiksi hermostuneisuus tai siitä johtuva asentojen vaihtelu voi liittyä esiintymistilanteeseen sinänsä, jolloin kyse on ennemminkin jännityksestä tilannetta kohtaan. Ei siis tarvitse pelätä, jos takeltelet hieman sanoissasi kesken esityksen tai haluat liikkua esityksesi aikana. Uskottavuuteen vaikuttaa kokonaisuus, jossa MITÄ sanotaan ja MITEN sanotaan tukevat toisiaan ja ovat sopusoinnussa keskenään. Aitous tukee uskottavuutta, kun esitys on rentoa ja puhujan näköistä. Kun esiintyminen on aitoa ja uskottavaa, on se myös vakuuttavaa.

Miten olla uskottava puhuja? 5 vinkkiä uskottavampaan puheeseen

Ole oma itsesi, sillä et voi olla kukaan muukaan.
Älä pyri kontrolloimaan itseäsi liikaa esiintymisen aikana. Anna tilaa virheille, ne tekevät meistä inhimillisiä.
Ota rohkeasti katsekontakti yleisöön tai keskustelukumppaniin. Älä kuitenkaan tuijota!
Kohdista puheesi yleisölle tai keskustelukumppanille. Et ole pitämässä yksinpuhelua.
Usko itseesi ja siihen mitä sanot.

Lähteet:

DePaulo BM, Lindsay JJ, Malone BE, Muhlenbruck L, Charlton K, Cooper H. Cues to deception. Psychological Bulletin 2003;129(1):74-118.
The Global Deception Research Team. A World of Lies. Journal of Cross-Cultural Psychology 2006;37(1):60– 74.
Vrij A. Detecting Lies and Deceit : Pitfalls and Opportunities. (2nd ed). Chichester, England: John Wiley & Sons, Inc., 2008.

Kirjoittaja: Anne Väisänen, FM, vokologi ja tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Anne on opettanut vakuuttavuutta ja äänenkäyttöä muun muassa hätäkeskuspäivystäjille, joilla puheääni ja vuorovaikutustaidot ovat ensisijaisen tärkeitä työvälineitä. Anne tutkii parhaillaan väitöskirjassaan puheessa ilmeneviä valheen paljastavia merkkejä. Tutustu Anneen ja hänen osaamiseensa LinkedInissä.

Äänikurssit tarjoaa äänenkäytön kursseja jokaiselle äänensä kehittämisestä kiinnostuneelle puheammattilaiselle valmentajasta myyjään ja opettajasta pappiin.

Valmentajina kursseilla on rautaisia äänen asiantuntijoita ja kokeneita valmentajia. Liisillä on vokologina ja laulupedagogina runsaasti tietoa äänifysiologiasta ja äänen viestinnällisestä merkityksestä sekä vaikuttavan äänen saloista. Marian erikoisosaamista on puolestaan äänenkäytön keho-mieliyhteys. Hän on laulunopettajataustansa lisäksi kehonhuollon ja psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn ammattilainen. Tämän kaiken osaamisen me jaamme juuri sinulle!

Haluamme, että jokaisella on mahdollisuus kehittää omaa äänenkäyttöään. Siksi haluamme sinutkin mukaan. Ääni on ilmaisukanavana yksi tärkeimmistä ja monelle myös kaikkein tärkein työväline. Tarjoamme sekä maksuttomia että maksullisia kursseja, jotta jokainen saisi tarvitsemansa tiedon oman äänensä kehittämiseen ja oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen äänen avulla. Ääni on kingi ja sinä ansaitset vain parasta!

Artikkeli Mikä tekee puhujasta uskottavan? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Kehotietoisuus tuo uuden ulottuvuuden äänen harjoittamiseen

Vieraskynä — Wed, 23 Jan 2019 14:52:37 +0000

Kehotietoisuus kehittyy lempeällä ja hyväksyvällä havainnoinnilla.

Onko äänenkäytössäsi maneereja, joista haluaisit päästä eroon? Kärsitkö toistuvasti samoista ääniongelmista? Eivätkö ääniharjoitusten hyödyt tunnu siirtyvän arjen puhetilanteisiin? Tuntuuko äänen harjoittaminen työläältä, pitkästyttävältä tai ulkokohtaiselta?

Huomion suuntaamisella ja tietoisuuden harjoittamisella äänen kehittäminen voi muuttua huomattavasti. Kehotietoisuuden avulla äänen harjoitteluun tulee uudenlaista läsnäoloa ja elävyyden tuntua.

Mitä on kehotietoisuus ja miten sitä harjoitetaan?

Kehotietoisuus koostuu proprioseptisen ja interoseptisen aistialueen havainnoista. Näistä ensimmäisen avulla aistimme kehomme sisätilan, asennot, liikkeet ja lihasten jännittyneisyyden. Toisen avulla puolestaan aistimme kehomme elinten toiminnan, esimerkiksi sydämen lyönnit, hengityksen, kylläisyyden tunteen ja tunteet osana autonomisen hermoston toimintaa.

Kehotietoisuuden harjoittaminen on yksinkertaisimmillaan sitä, että viedään huomio kehon sisäpuolelle ja opitaan tulemaan tietoisemmaksi aistimuksista, joita sieltä löytyy. Hyvä yksinkertainen harjoitus on sulkea silmät ja käydä hitaasti läpi kehon kaikki osat varpaista päähän saakka niin, että huomio on kehon sisäpuolella. Kehon aistimuksiin kiinnitetään huomiota pyrkimättä kuitenkaan muuttamaan niitä. Harjoituksen voi tehdä istuen, seisten tai makuuasennossa.

Aluksi saattaa tuntua siltä, että tuntumaa kehon sisäpuolelle on vaikea saada. Pikku hiljaa sieltä alkaa kuitenkin avautua tuntemuksia, jotka ovat aiemmin jääneet huomaamatta. Esimerkiksi pitkään jatkuneet lihasten jännitykset voivat nyt tulla esille. Myös tunteiden hienovaraisiakin liikahduksia voi oppia aistimaan kehotietoisuudessa.

Kehotietoisuus tarjoaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan äänen harjoittamiseen

Kehotietoisuus mahdollistaa oman toiminnan havainnoinnin uudella tavalla. Esimerkiksi omaa äänenkäyttöä havainnoidessa voit huomata, mitkä keholliset toimintamallit estävät ääntä soimasta hyvin tai mitkä lihaskireydet vaikeuttavat artikulointia.

Minkä tahansa kehollisen harjoituksen, olipa se sitten ääniharjoitus, jooga tai vaikka kuntosalitreeni, voi tehdä tietoisesti. Vanhojen kehollisten toimintamallien purkaminen ja uusien oppiminen on kokonaisvaltaisempaa, kun harjoittelu on kehotietoista.

Aluksi saattaa tuntua siltä, että edistyminen on hidasta. Tämä johtuu siitä, että kehotietoisen harjoittelun vaikutukset menevät syvälle. Et harjoita ainoastaan äänentuoton liikkeitä ja ääntä vaan opettelet samalla kokonaan uudenlaista tapaa olla kehollisesti olemassa.

Mekaanisten toistojen sijaan kehotietoisessa harjoituksessa todella keskitytään kehoon ja huomioidaan aistimukset pyrkimättä kuitenkaan muuttamaan tai kontrolloimaan niitä. Samalla etsitään sellaista tapaa toteuttaa harjoitus, joka tuntuu hyvältä ja luontevalta kehossa. Pakottaminen ja yliyrittäminen vähenevät ja kuunteleva yhteys omaan kehoon vahvistuu.

Sama harjoitus mekaanisesti toistettuna tai kehotietoisesti tehtynä voi tuntua täysin erilaiselta. Huomaat pian, että jälkimmäinen tapa harjoitella on paljon mielenkiintoisempi. Keho on joka päivä hieman erilainen kuin edellisenä päivänä, niinpä myös harjoitus tuntuu aina jollain tavalla tuoreelta ja mielenkiintoiselta.

Harjoittele kehotietoisuutta: kokeile kehotietoisen ja mekaanisen liikkeen eroa

Jokaiselle on varmasti tuttu harjoitus, jossa hartian seutua lämmitellään pyörittämällä olkapäätä. Tee ensin tämä harjoitus perinteisesti: pyöritä oikeaa olkapäätäsi muutama kerta yhteen suuntaan ja vaihda sitten suuntaa. Tee sama vasemmalla olkapäällä.

Seuraavaksi sulje silmäsi ja pysähdy hetkeksi. Vie huomiosi hartioiden ja olkapäiden sisäpuolelle. Aisti tätä aluetta hetki: tunnetko kireyttä, raskautta, viileyttä, lämpöä? Tuntuuko tämä osa kehosta laajalta vai ahtaalta? Minkälaisessa asennossa olkapäät ja hartiat ovat?

Sinun ei tarvitse muuttaa mitään. Huomioi kaikki aistimukset neutraalisti. Lähde sitten hyvin hellävaraisesti pyörittämään oikeaa olkapäätä. Tee liike tunnustellen, hitaasti ja hyvin pienesti. Tee liikettä vain siinä laajuudessa, kuin mitä keho antaa periksi. Kuulostele, millaisia tuntemuksia liike nostaa esiin.

Liike saattaa lähteä laajenemaan itsestään. Tai sitten se pysyy pienenä. Sillä ei ole väliä, miltä liike näyttää ulospäin vaan miltä se tuntuu kehon sisältä päin aistittuna. Lihasten jumit saattavat tulla tietoisuuteen vahvemmin. Saatat tehdä tarkkojakin huomioita siitä, mikä lihas on jännittynyt ja miten jännitys vaikuttaa esimerkiksi olkapään tai lapaluun liikkeeseen.

Kehotietoisuus kehittyy lempeällä ja hyväksyvällä havainnoinnilla

Tärkeintä kehotietoisessa harjoittelemisessa on, että et lähde itse heti korjaamaan asentoja tai rentouttamaan jännityksiä. Anna keholle aikaa reagoida niihin omalla tavallaan. Saattaa olla, että lihas lähtee ensin jännittymään enemmän ja vasta sitten jännitys sulaa pois. Tai voi olla, että kehon asento kumartuu ennen kuin se lähtee oikenemaan.

Samoin myös ääntä harjoittaessa on hyvä antaa äänelle aikaa. Ääntä ei tarvitse heti pyrkiä saamaan “oikean” tai “hyvän” kuuloiseksi. Aisti ensin, miltä äänentuotto tuntuu kehossasi. Miltä tuntuu hengityksen liike, artikulaation liikkeet ja äänen värähtely kehossa? Mitkä kohdat kehossa mahdollisesti jarruttavat äänentuottoa? Voitko löytää helpomman ja keholle miellyttävämmän tavan tuottaa ääntä?

Pyri havainnoimaan kehoasi ja ääntäsi lempeästi ja hyväksyen. Tämä huomion laatu on hyvin tärkeä seikka, sillä kriittinen tai kontrolloiva kehon tarkkailu voi puolestaan häiritä äänentuottoa. Tavoitteena ei siis ole itse kontrolloida äänentuoton yksityiskohtia vaan tulla tietoiseksi ja antaa keholle aikaa jännitysten purkamiseen ja vapaampien liikeratojen oivaltamiseen.

Kehotietoinen harjoittelu on kokonaisvaltaista. Fyysisen kehon liikkeiden ja äänen lisäksi harjoitat samalla myös tunteiden tuntemista ja ilmaisua. Huomaat pian, että tekniikka ja tunne eivät ole toisistaan erillisiä. Ne ilmenevät samassa kehossa ja kokemuksessa. Kehotietoisuudessa äänentuoton liikkeet ja tunne-energia ovat toisiaan tukevia voimia.

Ääntä kehotietoisesti harjoittaessa harjoitat samalla myös hyväksyvää asennetta omaan itseesi, kehoosi ja tunteisiisi. Opit tuntemaan ja hyväksymään erilaisia tunnetiloja ja niiden nostamia kehollisia aistimuksia myös silloin, kun nämä tunteet ovat epämiellyttäviä tai voimakkaita. Kehotietoisuuden kehittyessä kehittyy myös kykysi olla läsnä haastavissakin puhetilanteissa. Kaiken kaikkiaan luottamus omaan itseesi ja ääneesi lisääntyy.

Kirjoittaja Anne Tarvainen on lauluntutkija, äänikouluttaja ja laulaja. Hän tekee tutkimusta kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten laulajien kehollisista kokemuksista. Anne on Voicefulness®-menetelmän kehittäjä ja hän opettaa kehotietoisuuden harjoittamista oman äänen avulla. Voicefulness-blogia voit lukea osoitteessa: https://www.voicefulness.fi/blogi Facebook-sivua pääset seuraamaan osoitteessa: http://www.facebook.com/voicefulness.fi

Äänikurssit tarjoaa äänenkäytön kursseja jokaiselle äänensä kehittämisestä kiinnostuneelle puheammattilaiselle valmentajasta myyjään ja opettajasta pappiin.

Artikkeli Kehotietoisuus tuo uuden ulottuvuuden äänen harjoittamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Löydä läsnäolo äänestä tunnekehoyhteyden kautta

Vieraskynä — Sun, 13 Jan 2019 22:33:00 +0000

Olen levossa. Luotan. Kaikki sanani ovat totta ja yhtä minulle, sisimpäni kanssa. Sitähän se on. Minulle. Tunnekehoyhteys. Työssäni puhun ja käytän ääntäni, päivittäin. Koulutan ja valmennan, luennoin, ohjaan ja opetan.

Tunteet yhdistävät aineen ja mielen toisiinsa. Ne kulkevat edestakaisin näiden kahden välillä ja vaikuttavat molempiin. – Candace B. Pert

Kehotietoisuudella tarkoitetaan sisäistä tunnetta kehostamme. Se on havainnoivaa ymmärrystä: tiedostamme kaikki kehomme osat, missä ne sijaitsevat, miltä ne tuntuvat, mitä ne tekevät. Aina, kun olemme kehotietoisia, olemme läsnä ja kykenemme pysähtymään ja kuuntelemaan kehomme tuntemuksia ja aistimuksia. Kun tunnistat, mitä kehossasi tapahtuu, voit tunnistaa tunteesi. Tämä tarkoittaa tunnekehoyhteydessä olemista.

Ääni soi kehossa ja sen voi tuntea kehossa. Ääni itsessään on vahva elementti. Kun ääni värähtelee kehossa, se vahvistaa tahdonvoimaa, se maadoittaa. Äänen resonanssin voi tuntea kehossa. Äänen värähtelyn kokeminen lisää kehon ja mielen yhteyttä. Tämä kaikki johtaa syvenevään, hyväksyvään ja tietoisen läsnäolon kokemukseen. Ihmisääni on ollut kautta aikojen kanava omien tuntemusten ilmaisuun.

Mitä tunnekehoyhteys on

Mitä tunnekehoyhteydessä tapahtuu? Esimerkiksi, kun teen työtä lapsiryhmässä, tunnekehoyhteydessä ollessani aistin kehoani, sen sisäistä tilaa, fysiologisia muutoksia. Aistin olotilaa ja siitä nousevaa tunnetta. Tämä vaatii hidastamista. Näin voin löytää oikeat sanat ilmaista, sanoittaa oloani, tunteitani kuulijalle, lapsiryhmälle. Mitä tunnen, mitä tilanne kenties minussa herättää, mitä tarvitsen juuri tuossa hetkessä. Ilmaisen itseäni selkeämmin, tunnistan, sanoitan oloani, tunteitani.

Kun tunnistan ja hyväksyn tunteeni, annan sen kuulua äänessäni. Olen tuossa autenttisessa hetkessä mallina lapsille, uskaltaudun tuntevaksi ja haavoittuvaksi. Mallitan ihmisenä olemista kaikkine tunteineni ja tarpeineni. Näin olen aidosti läsnä lapselle. Kaikki tämä, tuo yhteys, kuuluu äänessäni, hengityksessäni, näkyy kehonkielessäni, kasvojeni ilmeissä.

Itselleni parhaimpia kokemuksia ääneni kanssa ovat olleet ne hetket, kun annan ääneni ilmentää syvimpiä tunteitani ja tarpeitani – olen tuossa hetkessä syvästi yhteydessä itseeni. Tällöin myös kuulijani, toinen ihminen, iso tai pieni, voi uskoakseni kokea tuon yhteyden, yhteneväisyyden: sanomani resonoi, hän voi kokea yhteyttä kanssani.

Minulle tämä näyttäytyy kenties hymynä, kuulijan silmien kostumisena, pään nyökyttelynä – aistin, miten kuulija tavoittaa jotain itsessään. Olen mahdollisesti saanut olla tienviittana, oppaana. Sanani ja puheeni ovat tuolloin tulleet todeksi kuulijalleni.

Tunnekehoyhteys on yhteyttä omaan itseen

Tunteet kuuluvat hengityksessämme. Ne kuuluvat myös äänessämme. Ääni kertoo ja paljastaa todellisen tunnetilamme. Keho ei feikkaa. Tunnekehoyhteyttä ei voi feikata. Se kuuluu äänessä. Tunnekehoyhteys tapahtuu. Läsnä voi olla myös intuitio, niin puhujalla kuin kuulijalla. Näin energioista syntyy kehä, jonka sisällä koet kuulijana ainutkertaisuutta. Juuri nyt.

Tunnekehoyhteydessä ollessani ajatukseni, tavoitteeni, sanomani esiin tuominen on vaivatonta. Tunnen, etten työskentele tuolloin niinkään pään (mind) tasolla, vaan olen yhteydessä itseeni kehon ja sydämen (heart) tasolta. Tunnen ohjautuvani totuudesta käsin. Ilmennän tuolloin sen hetkistä olemustani, kokonaisvaltaisesti.

Tietoisuus omasta kehosta ja tunteista – tunnekehoyhteys – antaa äänelle voiman, syvyyden, uskottavuuden. Puhe on tuolloin totta kuulijalle. Kuulijana kiinnostun. Puhujasta välittyy totuudellisuus: kaikki on totta hänelle. Voin samaistua, voin kokea empatiaa. Olen kokenut yhteyden tunteen, puhe on tavoittanut minut, kuulijan. Kiinnostun puhujan tunnemaailmasta, tunteista. Haluan kenties tietää aiheesta enemmän. Janoan lisää.

Mitä tapahtuu, jos tunnekehoyhteys syystä tai toisesta katoaa?

Entä silloin, jos yhteys omaan itseen, kehoon, tunteisiin ja tarpeisiin, on jostain syystä katkennut? Entä, kun tunnekehoyhteyttä ei ole, sitä ei tapahdu eikä se kuulu tai näy puhujan äänessä, hänen olemuksessaan? Onko edes mahdollista tietää, onko puhuja yhteydessä tunteisiinsa, onko hän tunnekehotietoinen?

Tätä olen paljon pohtinut, mielessäni tutkinut, havainnoinutkin. Minun kokemukseni on, että ääni, puhe, vailla tunnekehoyhteyttä, jää jollain tapaa teoreettiseksi, ulkokohtaiseksi. Se ei puhuttele. Se on kuin ulkoa opittua. Se ei tavoita. Alan epäillä. En kiinnostu. Alan kyseenalaistaa puhujan motiiveja.

Hiljaisuudella on myös oma paikkansa, tehtävänsä. Puhuessasi uskaltaudu hiljaisuuteen, anna taukojen tavoittaa paitsi omaa sisintäsi, hiljaisuus suo kuulijalle mahdollisuuden antaa kuullun laskeutua sydämeen, ymmärrykseen asti. Kuin kysyen: Mitä tämä juuri kuulemani minulle tarkoittaa? Hiljaisuuden hetket, tauot, väreilevät sakeanaan sanojen nostattamia energioita. Ja taas – kuule kehoasi, siellä olevia tuntemuksia. Vain aistit. Voit saada tärkeän viestin.

Löydä oma, syvin äänesi. Luota, että se riittää. Tuo ääni värähtelee syvintä olemustasi, koko elettyä elämääsi. Elämäsi on kehossasi. Tunne se. Aisti se. Anna kaiken tulla näkyväksi äänesi kautta. Tunnekehoyhteydessä.

Kirjoittaja Minna Katajamäki on lastentarhanopettaja, Lasten Tunnetaito-ohjaaja MM®, tunnekehoterapeutti, ratkaisukeskeinen EFT-terapeutti/valmentaja ja äänihoitaja. Minna toimii Ruovedellä tunnekouluttajana, antaa tunnetaito-ohjausta (yksilö ja ryhmät) sekä luennoi.

Artikkeli Löydä läsnäolo äänestä tunnekehoyhteyden kautta julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Terve arkihengitys, terve ääni

Vieraskynä — Mon, 07 Jan 2019 15:19:00 +0000

Ihminen selviää viikkoja ilman ruokaa ja päiviä ilman vettä, mutta vain minuutteja ilman happea. Jos ruoan ja veden laadulla on merkitystä ihmisen terveydelle, niin on myös hengityksen laadulla.

Hengitys ja äänentuotto tapahtuvat samalla elimistöllä. Tästä syystä arkihengityksellä on suora vaikutus myös ääneen. Hengitys- ja äänentuottoelimistöön kuuluvat pallealihas, keuhkot, keuhkoputket, henkitorvi, kurkunpää, nielu sekä nenä- ja suuontelot.

Hyvä arkihengitys tukee äänentuottoa kahdella tavalla:

Hyvä arkihengitys pitää äänentuottoelimistön puhtaana, joustavana ja terveenä.
Hengitys on äänenkäytön perusta. Kun tasapainoisesta hengityksestä tulee tapa, sitä eitarvitse erikseen miettiä äänentuoton yhteydessä.

Monelle arkihengityksen normalisoiminen on äänenhuollon viimeinen puuttuva palanen.

Millainen on tasapainoinen arkihengitys

Tasapainoinen arkihengitys on rauhallista, syvää, tasaista, äänetöntä, eleetöntä, pakotonta ja tapahtuu nenän kautta.

Häiriintynyt hengitys on kiihkeää, epätasaista, pinnallista, äänekästä, suurieleistä, pakotettua ja tapahtuu suun kautta. Häiriintyneen hengityksen tyypillisiä oireita ovat muun muassa suun kautta hengittäminen, jatkuva huokailu tai haukottelu, nenän niiskuttaminen ja rykiminen.

HARJOITUS:

Seuraa hengitystäsi eri tilanteissa. Millainen hengityksesi on? Miltä hengityksesi näyttää tai kuulostaa? Hengitätkö aina nenän kautta?

Aloita hengitysharjoittelu nenähengityksellä

Nenähengitykseen siirtyminen on nopein tapa normalisoida arkihengitystä.

Äänentuottoelimistön pintaa peittää limakalvo suusta keuhkoihin asti. Nenähengityksen ansiosta limakalvot pysyvät terveinä ja puhtaina.

Nenä lämmittää hengitysilman lähes kehon lämpöiseksi ja estää keuhkojen jäähtymisen.
Nenä kosteuttaa kuivan sisäänhengitysilman. Ulos hengittäessä kosteus jää kehoon, eikäpakene ilman mukana ulos.
Nenä puhdistaa sisäänhengitysilman. Ilman epäpuhtaudet, pöly, allergeenit, bakteerit ja virukset jäävät nenän limakalvolle, jonka pinnalta värekarvat kuljettavat ne pois elimistöstä.
Nenän kautta hengittäessä syljen eritys lisääntyy ja suun kuivuminen vähenee.

Kun hengität nenän kautta, kieli asettuu omalle paikalleen jäntevästi suun kattoa eli kovaa suulakea vasten. Tämä auttaa äänentuottoon valmistautumista monella tavalla.

Kieli tukee niskan pystyä asentoa ja ryhti paranee.
Nieluun avautuu tilaa hengitykselle. Nielussa on valmiiksi tilaa, kun aloitat puhumisen tai laulamisen.
Kieli pysyy jäntevänä ja aktiivisena. Kielen takaosa ei jännity.
Leuka rentoutuu, kun kieli on vasten suulakea. Leuan jännitykset ja narskuttelu vähenevät.

Siirry syvähengitykseen

Kuva: https://www.psychologytoday.com/blog/body-sense/201009/waiting-exhale

Tasapainoinen arkihengitys tapahtuu pallealihaksella. Se on suuri avoimen laskuvarjon muotoinen lihas, joka kiinnittyy rintakehän alaosaan. Pallean pitäisi hoitaa suurin osa hengitystyöstä. Jos hengitys on häiriintynyt, hengitystyö siirtyy muille lihaksille ja muuttuu työlääksi.

Syvähengitys tarkoittaa sitä, että pallea on vapaa liikkumaan.

Vapaassa sisäänhengityksessä pallea pääsee liikkumaan alaspäin ja ilmaa virtaa automaattisesti keuhkoihin riittävä määrä. Vatsa pullistuu, rintakehä liikkuu hieman sivulle ja hartiat pysyvät paikoillaan. Syvähengitys tuntuu vapaalta.

Syvähengityksen hyötyjä äänenkäytölle:

Syvähengitys on terveen äänenkäytön perusta.
Tukee ryhtiä.
Venyttää keskikehon lihaksia ja pitää ne joustavina
Niska-hartiaseutu rentoutuu ja kurkunpään alue vapautuu.
Rauhoittaa kehoa ja mieltä, helpottaa jännitystä ja stressiä.

HARJOITUS:

Laita toinen kätesi rinnan ja toinen vatsan päälle. Tarkkaile, kumpi liikkuu enemmän, rinta vai vatsa. Jos suurin liike tuntuu vatsan seudulla, hengität syvähengitystä. Tarkkaile, hengitätkö kaikissa tilanteissa syvähengitystä.

Liikahengityksestä vähennettyyn hengitykseen

Myös hengittämäsi ilman määrällä on merkitystä. Suuri ilmamäärä estää terveen ja tehokkaan hengityksen. Kun hengität vähemmän solusi saavat itse asiassa paremmin happea. Jos hengityksesi on äänekästä, suurieleistä tai vaivalloista, hengität liikaa.

Ilmamäärän vähentämisen hyödyt äänenkäytölle:

Äänentuottoon ei tarvita suurta hengitysvolyymia. Mitä enemmän hengität ilmaa sisään sen vaikeampi ääntä on hallita.
Jaksat puhua tai laulaa pidempiä fraaseja. Liikahengittäjä on tottunut suureen ilmamäärään ja siksi tuntee nopeasti ilmanälkää eli tulee tunne, ettei ilma ei riitä.
Mieli rauhoittuu ja keho rentoutuu. Äänentuotto helpottuu.
Ilmatiet laajenevat. Hengitys helpottuu.

Teoriasta käytäntöön

Hengityksen harjoittaminen kannattaa aloittaa rauhassa ja kehoa kuunnellen. Suorittamalla ja pakottamalla hengitys vain häiriintyy lisää.

SYVÄÄN JA VÄHEMMÄN -HARJOITUS:

Tarkoituksena on harjoitella syvähengitystä.
Käy selinmakuulle ja laita jalat koukkuun jalkapohjat tukevasti alustaa vasten.
Hengitä nenän kautta.
Laita toinen kätesi rinnan ja toinen vatsan päälle.
Seuraa hengitystä rauhassa.
Älä yritä muuttaa mitään.
Koska olet rentona ja rauhassa, hengitys muuttuu automaattisesti syvähengitykseksi.
Vatsa liikkuu enemmän kuin rinta.
Pienennä hengitystäsi siten, että sisäänhengitys on hieman normaalia lyhyempi.
Uloshengitys tapahtuu vapaasti.
Kuvittele, että hengityksesi muuttuu aivan äänettömäksi ja hengitysliike huomaamattomaksi.
Jos harjoitus tuntuu ahdistavalta, hengitä sisään hieman enemmän.
Vältä suurta ilman haukkomista. Pidä hengitys rauhallisena. Kun hengitys on tasapainossa ympäri vuorokauden, on äänikalustomme aina valmiina toimintaan.

Hengittäkäämme siis nenän kautta, syvään ja rauhassa, niin keho ja ääni voivat hyvin!

Kirjoittaja: Anna Ilveskoski laulaja, laulupedagogi ja Hoitava Hengitys HB -ohjaaja®. Anna ohjaa laulamista ja hengittämistä Helsingin Pitäjänmäellä yksilöohjauksena ja pienryhmissä. Lue lisää ohjeita Annan blogista ja tutustu hengitysohjaukseen.

Artikkeli Terve arkihengitys, terve ääni julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Verkon yli varmuutta lauluun ja rohkeutta ilmaisuun

Vieraskynä — Mon, 15 Oct 2018 18:43:07 +0000

Verkossakin voi oppia laulutekniikkaa. Laulu liikkelle -valmennuksen käynyt Alli Forsstedt kertoo kokemuksestaan näin:

“Tutustuin Facebook-ryhmässä Liisi Petterssonin ohjaamaan ilmaiseen “Vaivattoman laulun workshop” nettilauluvalmennukseen keväällä 2018. Sain häneltä jo silloin monia hyviä neuvoja miten kehittää omaa ääntäni niin laulullisesti kun puhuen.

Kesän alussa tein uuden biisin jonka ajoitin valmistuvan julkaistavaksi syksyn kuluessa. Samoihin aikoihin kesäkuussa Liisi tarjosi maksullista nettilauluopetusta syksyllä alkavaksi. Tätä tarjousta aloin miettimään moneen kertaan jo hintansakin puolesta.

Laulutekniikkaa edullisesti ryhmässä

Olen nykyään eläkeläinen ja ylimääräiset menot on pidettävä hyvin kurissa.
Mietin onko minulla varaa, mitä hyötyä siitä olisi minulle. Luin moneen kertaan
Liisin tarjouksen ja kun kesän kuluessa häneltä tuli uusi tarjous että kurssilaiset voivat
maksaa nettilaulukurssin osissa, hyväksyin vihdoin hänen tarjouksensa. Enkä ole katunut!

Asun Ruotsin puolella Pajalassa, Kolarin kohdalta ca. 30 rajalta, aivan pienessä kylässä. Miten täältä muuten voisi saada laulu-opetusta kuin tämä mahtavalla uudella tapaa:
nettilaulutunnit by Ääniluotsi: yksilö-ohjausta ryhmässä, jossa kukin osallistuja näkee ja kuulee toisensa sekä saa palautetta niin opettajalta kuin muiltakin mukana olleilta kurssilaisilta.

Vasta nyt aloitin kehoni vapauttamisen kaikista niistä jumeista jotka lapsuusajan kokemus minulle on tuottanut koko elämäni ajan.

Turvallisesti kehoyhteyteen muiden ryhmäläisten tukemana

Kuusi viikkoa, kerran viikossa tapasimme netin välityksellä, laulaen, äännellen mitä
mahdottomin elkein, kaikki me yhdessä ja erikseen Liisin hienolla ohjauksella. Näiden viikkojen aikana moneen kertaan totesin että: “tieto luo tuskaa”, elikkä tunsin oman lauluni vajavuuden, ääneni alkoi röhisemään, tuntui että en osaa siis enää
laulaakaan.

Vaan kas kummaa, kaiken tuon oppimäärän jälkeen ja varsinkin yhden Liisin lausahduksen jälkeen ääneni on alkanut soimaan. Liisi sanoi kerran, että lapsuusajan traumat voivat laittaa lukkoja äänentuotantoon ja siitä alkoi minun paranemiseni.

Olen lapsena hyväksikäytetty lapsi, olen tullut 68-vuoden naisen ikään ja vasta nyt aloitin kehoni vapauttamisen kaikista niistä jumeista jotka lapsuusajan kokemus minulle on tuottanut koko elämäni ajan.

Nyt ääntelen, mörisen, vääntelen kasvoja, varsinkin suutani ja kehoa kotosalla ja tunnen kuinka kehoni alkaa pehmenemään. Ei tuskani koskaan kait hellitä, mutta voin sitä ymmärtää.

Ystävällisesti Alli”

Haluan laulaa rennommin!

Tutustu Laulu liikkeelle -valmennukseen täällä.

Omassa blogissaan Alli kertoo matkastaan laulaja–lauluntekijänä. Hänen uuden kappaleensa “Kun minuun sattuu” pääset kuuntelemaan tästä linkistä.

Artikkeli Verkon yli varmuutta lauluun ja rohkeutta ilmaisuun julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Hengitys on silta kehon ja mielen välillä

Vieraskynä — Wed, 04 Apr 2018 09:03:45 +0000

Inkeri Laineen vieraskynäartikkeli hengittämisestä.

Oletko huomannut, että arkikielemme vilisee sanontoja hengityksestä, erityisesti silloin, kun kysymyksessä on stressinhallinta? Kun joku paiskii töitä henki pihisten, neuvomme ottamaan hiukan happea tai pitämään hengähdystaukoa, stressaantunutta tai kiihtynyttä opastamme vetämään syvään henkeä.

Näiden neuvojen takana piilee syvää viisautta, mutta ilman ymmärrystä sanontojen timanttisesta merkityksestä ne jäävät pelkkänä pölynä ilmaan, jota ehkä kerran tai kaksi vetäisemme keuhkoihin tavallista voimakkaammin ja sitten palaamme takaisin kiireeseen ja stressiin.

Miksi siis automaattisesti neuvomme juuri hengittämään tiukoissa tilanteissa?

Hengittäminen palauttaa tietoisuuden omaan kehoon. Ja koska kehomme ei ole koskaan eilisessä tai huomisessa, palaamme sen kautta aina läsnäolevaan hetkeen. Tämä on erittäin tärkeä vastapaino mielen sisällä vietetylle ajalle, sillä siellä helposti ajatukset vilistävät milloin missäkin menneisyyden ihmissuhdesolmuissa tai tulevaisuuden työhaasteissa. Se saa todellakin aikaan hengityksen – ja sitä myöten koko kehon – lukkiutumista, jännittymistä ja pienentymistä.

Hengityksen kautta omaan kehoon siirtyminen hiljentää ajatukset ja tuo siksi samalla rauhan tunteen lieventäen stressitasoja. Hengitys on myös linkki tietoisen mielemme ja tiedostamattoman alitajuntamme välillä, joten hetkenkin vierailu hengityksen virrassa voi nostaa mieleen parhaat ratkaisut ongelmiimme tai yllättävimmät inspiraatiot luovaan työhön.

Vaikka nykyään identifioimme itsemme usein mieleemme, olemme kuitenkin syntyjään hyvin kehollisia; tunnemme tunteet kehossamme, liikumme kehossamme, muistamme kehossamme, koemme koko elämän kirjon omassa kehossamme. Siksi hyvinvointimme kohenee huomattavasti, jos myös annamme huomiota kehollemme niin usein kuin voimme. Hengittämisen niin kuin minkä tahansa kehosta lähtevän toiminnon, kuten kävelemisen, puhumisen tai laulamisen kautta voi erinomaisesti harjoitella tätä kehossa olemista.

Miten hengitystä kannattaa harjoitella?

Tunne hengityksen virtaus kehossasi sen sijaan, että se olisi itsestään selvää automaattitoimintaa. Ihmettele jalkojesi ja käsiesi liikettä ja rytmiä, kun kävelet. Tunne äänesi kehossasi, kun puhut tai laulat ja huomaa, miten voimauttava ja hoitava väline oma äänesi on. Tunne siis kehosi sisältäpäin, mitä ikinä teetkään. Takaan, että olosi on silloin huomattavasti eloisampi, rauhallisempi, luottavaisempi ja ajatuksesi selkeämpiä.

Uskon, että kielessämme kulkeneet sanonnat hengityksestä kätkevät sisälleen tiedon kehoon siirtymisen ainutlaatuisesta voimasta. Joten sen sijaan, että vain hengähdät hetkeksi – anna koko tietoisuutesi siirtyä kehoon henkäyksen mukana ja päästät silloin samalla irti mielen kontrollista.

Vietä kehossasi aikaa niin usein kuin voit. Sieltä löytyy mieletöntä potentiaalia.

<3 Inkeri

Inkeri Laine opiskelee Turussa logopediaa sekä hengitysterapeutiksi. Inkerillä on myös pitkä laulutausta ja tällä hetkellä hän opettaa Turun PopRockJazz-oppilaitoksella. Inkerin blogin löydät osoitteesta http://rakastarakkautta.com ja musiikkia osoitteesta https://soundcloud.com/inkeri-laine.

Artikkeli Hengitys on silta kehon ja mielen välillä julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Vieraskynäpostaus: löydä sisäinen tähteytesi

Vieraskynä — Mon, 24 Jul 2017 15:09:44 +0000

Mikko Kemppe kävi oppimassa laulua kolmella laulutunnillani, niin kuin jo viime postauksessani kerroin. Tässä kirjoituksessa Mikko valottaa enemmän omaa kokemustaan. Seuraavasta postauksesta taas saat lukea, mitä näillä laulutunneilla tapahtui valmentajan näkökulmasta.

Tässä siis Mikon mietteitä laulutunneistamme:

“Minut tunnetaan monesta eri yhteydestä, ja useat tietävät minun olevan erittäin kiinnostunut itseni kehittämisestä ja haastamisesta.

Lähdin esim. 19 vuotiaana Oulusta Yhdysvaltoihin pelaamaan koripalloa yliopisto stipendillä ja jäin useaksi vuodeksi sille tielle ennen kuin muutin n. 7 vuotta sitten takaisin Suomeen perustaen tänne Salsa tanssikoulun: Helsinki Salsa Academyn sekä Suomen ensimmäisen virallisen Biohakkerikeskuksen, Biohacking Center Finlandin.

Silti yksi minun suurimmista henkilökohtaisista peloistani on ollut laulaminen.

Muistan, kuinka aloin n. 20 vuotiaana tutkiskelemaan uskomuksiani paljon syvällisemmin. Mietin, mistä johtui uskomukseni siihen, että en voisi olla hyvä tanssissa ja se, etten oikein koskaan ole kummemmin pitänyt musiikista.

Tanssin osalta voit tutustua tarinaani tästä:

Kun aloin tutkiskelemaan syvällisemmin, miksi en oikein pitänyt musiikista ja enkä varsinkaan laulamisesta, jäljitin nämä uskomukset erityisesti kahteen sattuneeseen tapahtumaan.

Kun olin kolmannella luokalla, en koskaan oppinut soittamaan nokkahuilua enkä vieläkään muista mitä tapahtui kuin jouduin soittamaan koko luokan edessä yksin. Seitsemännellä (tai kahdeksannella) luokalla musiikin opettajani yksityisen laulukokeen jälkeen totesi minulle: “Mikko, tiedätkö sinulla on kyllä meidän koko koulun huonoin lauluääni”.

Olin siis luultavasti uskonut lauluopettajaani, jonka perusteella laulamisesta oli tullut todella pelottava asia missä olin “todella surkea”. Nyt aikuisena vuosia minua on seurannut vain pelko ja tunne siitä, että en pidä laulamisesta ja koko kokemus jännittää.

Tapasimme Liisin kanssa Uskalla Innostua -tapahtumassa, ja isoksi onnekseni Liisi uskalsi innostaa minua kohtaamaan pelkoni ja kysyi, haluaisinko kokeilla oppimaan laulamaan. En ollut aluksi yhtään innoissani ajatuksesta. Kuitenkin ymmärretyäni mahdollisuuteni todellakin hypätä haastamaan itseäni kohtaamaan yksi suurimmista peloistani innostuin ajatuksesta itsekin.

Jo ensimmäisellä tunnella Liisin kanssa koin jotain todella terapeuttista. Liisi osasi ammattitaitoisesti tehdä tunnista todella miellittyvän ja turvallisen kokemuksen haastaen minua silti kohtaamaan pelkoni ja ylittämään itseni.

Otimme tavoitteeksi laulaa “Always On My Mind” paremmin kuin Michael Bublé. Ajattelimme, että se voisi olla hyvä ensimmäinen tavoite

Oli todella mahtavaa huomata, kuinka paljon myös laulussa voi kehittyä oppimalla käyttämään omaa ääntään paremmin. Olin jotenkin aina ajatellut, että laulaminen on asia missä olet joko synnynnäisesti hyvä tai sitten et.

Tekemällä eri harjoitteita Liisin tarkassa ohjauksessa huomasin kuinka paljon myös itseluottamukseni laulamisessa koko ajan tunti tunnilta kehittyi.

Liisi oli sitä mieltä, että ehkä me ei aivan kolmessa tunnissa saatu Michael Bubléta laulutaidoissa kiinni. Itse täytyy kuitenkin todeta, että se fiilis mikä tulee kun laulaa, oli minulle itselleni jotain todella huikeaa ja voimaannuttavaa. Aivan kuin olisin löytänyt yhä enemmän sisäistä tähteyttäni.

Vuosia olen siis laulamista todella paljon pelännyt, mutta olen todella kiitollinen Liisille opetuksesta ja siitä, että hän auttoi minua kohtaamaan nämä pelot. Voinkin siis ilolla ja lämmöllä suositella Liisin tunteja myös sinulle! Käy sinäkin löytämässä enemmän sisäistä laulajaasi Liisin kanssa.”

-Mikko Kemppe

Toim.huom: Tavoite laulaa paremmin kuin Michael Bublé tuli minullekin valmentajana aivan puun takaa, joten en osannut reagoida siihen tarpeeksi nopeasti ja keskustella Mikon kanssa siitä, miten paljon oikeastaan vaaditaan aikaa ja harjoitusta ennen kuin tullaan laulun ammattilaiseksi. Totesimme kuitenkin, että isot tavoitteet motivoivat meitä molempia, joten sillä mentiin!

Artikkeli Vieraskynäpostaus: löydä sisäinen tähteytesi julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.