Ääniluotsin blogiartikkelit aiheista puhevalmennus ja puhetekniikka.

Mitä tapahtuu, kun alat treenata äänenkäyttöä?

Maria Svan — Mon, 11 Nov 2019 08:56:36 +0000

Julkaistu ensimmäisen kerran 11.9.2017. Muokattu 11.11.2019.

Tiedät varmasti sen tunteen, kun suosikkilaulajasi ääni nostaa lähestulkoon kylmät väreet? Entäpä, oletko joskus ollut väsähtänyt kesken työpäivän, mutta työkaveri tai pomo on saanut pelkällä äänellään energiatasosi nousemaan? Oliko joogatunnillasi kenties ohjaaja, jonka ääni yhdistettynä turvalliseen ympäristöön sai sinut rauhoittumaan? Luit lapselle iltasadun ja hän nukahti. Entä jos sinunkin puheäänesi olisi näin upea väline? Se on!

Tässä artikkelissa kerromme, mitä seuraa, jos et huolehdi yhdestä tärkeimmistä työvälineistäsi – ja mitä parhaimmillaan tapahtuu kun alat treenata ääntäsi.

Mistä tiedät, että hyödyt äänenkäytön treenaamisesta?

Fysiologisesti epäoptimaalisella puhetekniikalla puhuminen rasittaa ääntäsi. Väsyneen äänen tunnistat jatkuvasta palantunteesta kurkussa, äänen käheytymisestä ja rykimisen tarpeesta. Jos äänesi väsyy jo lukiessasi iltasatua lapselle, on puhetekniikassasi taatusti parantamisen varaa. Kun käytät ääntäsi fysiologisesti optimaalisesti, voit puhua jopa kahdeksan tunnin työpäivän yhtä soittoa ilman äänen väsymistä niin, että se haittaisi työtekoasi.

Toisaalta viestinnällisesti epäoptimaalinen puhetekniikka haittaa vuorovaikutuksesi onnistumista. Saattaa olla, että pelästyt heti ensimmäistä “kiekaisua”, kun kerrankin uskallat avata suusi, ja sanot asiasi mahdollisimman nopeasti. Tai voi olla, että sinun päällesi puhutaan joka kerta, kun et ole tottunut siihen, että ääntäsi kuunnellaan, ja taas se hieno idea jää sanomatta. Pahimmassa tapauksessa alat vältellä puhetilanteita, kun pelkäät jo valmiiksi puhumiseen ja äänessä olemiseen liittyvää häpeäntunnetta.

Mitä tapahtuu, jos et ala treenata äänenkäyttöä ajoissa?

Työhyvinvointisi heikkenee

Äänentuotto tuntuu pahalta ja tuottaa fyysistä kipua.
Kurkkusi on kipeä tai kireä työpäivän jälkeen.
Monessa ammatissa työnteko on vaikeaa ellei mahdotonta ilman toimivaa ääntä.
Opetustyössä/valmentajana oppimistulokset huonontuvat esimerkiksi kireän äänenlaatusi vuoksi.
Energiasi menee siihen, että yrität saada äänesi kuuluviin, jolloin työn laatu kärsii
Äänen palautuminen ei ole niin nopeaa ja kudosvaurioiden riski äänihuulissa on suurempi.
Yllättävät ympäristön haasteet voivat viedä äänesi, jos puhetekniikkasi ei ole kunnossa. (Sisäilma, melu, ilmastointi, flunssat)
Työpäivän jälkeen lösähdät sohvalle, ja äänesi jää rasittavan äänenkäytön jälkeen vaille “hoitoa”.
Joudut olemaan sairauslomalla äänesi tai jaksamisen haasteiden (hengitys ja vireystilan säätely) takia.

Viestintätilanteet aiheuttavat sinulle kohtuuttomia haasteita

Et pysty nauttimaan sosiaalisista tilanteista, jos et ole varma äänestäsi.
Et tunnista äänesi sävyjä ja miltä äänesi tuntuu kehossa, joten välttelet tunneilmaisua ja pyrit pitämään jatkuvasti naaman peruslukemilla
Olet alttiimpi tunneilmapiirin “tartunnoille” työyhteisössä ja kotona.
Et osaa erottaa, mikä tunne on omasi ja mikä jonkun muun.
Tulkitset helposti äänenlaadut yli, jolloin provosoidut helpommin “ärsyttävistä” äänenpiirteistä ja ne vaikuttavat vuorovaikutussuhteen laatuun.
Sinusta tuntuu, ettei sinua kuulla ja ymmärretä

Tässä muutamia syitä, miksi äänenkäyttöä kannattaa ehdottomasti treenata:

Äänesi on kestävämpi

Äänesi kestää pidempään puhumista töissä ja vapaa-ajalla.
Opit käyttämään ääntäsi niin ettei se rasitu ja voit huoletta puhua vaikka kahdeksan tunnin työpäivän.
Pääset eroon hengästymisestä ja kurkun kiristymisen tunteesta puhuessa.
Artikulaatiosi on sujuvampaa, kun kireydet eivät estä leuan avausta ja kielen liikettä.
Opit hoitamaan ääntäsi myös silloin, kun se on jo rasittunut.
Erilaiset ympäristötekijät, kuten taustamelu, home, allergiat yms. eivät vaikuta ääneesi enää niin voimakkaasti, kun osaat huolehtia äänestäsi.
Saat äänesi kantamaan paremmin myös kauas.

Äänesi on vaikuttavampi

Äänesi soi paremmin ja siinä on enemmän mielenkiintoa tuovia sävyjä.
Sinua kuunnellaan keskittyneemmin, kun osaat ilmaista itseäsi selkeästi.
Herätät myös kuulijassasi hyvää oloa ja luottamusta, jolloin vuorovaikutuksenne on hedelmällisempää.
Olet uskottavampi, kun äänesi kuulostaa varmalta ja soi vahvana.
Voit vihdoin kuunnella äänitettyä puhettasi niin, että olet tyytyväinen sen saundiin.
Ilmaiset itseäsi varmemmin ja persoonallisemmin.
Nautit puhumisesta, kun olet varma siitä, että sinua kuunnellaan.

Vapautat sisäisen karismasi

Äänenkäyttösi on rennompaa ja viihdyt kehossasi puhumisen aikana
Esiinnyt varmemmin ja vakuuttavammin, kun voit luottaa ääneesi.
Tunnistat paremmin kehossasi eri tunnetilat ja niiden vaikutuksen ääneesi ja viestintääsi
Löydät yhteyden myös sisäiseen ääneesi ja alat kuunnella sitä, kun uskallat ilmaista itseäsi luottavaisesti ja tuoda äänesi esiin.
Kun viestisi tavoittaa ihmiset, voit tehdä enemmän hyvää maailmassa ja antaa todellisen valosi loistaa.

Ääniharjoituksista helpotusta äänioireisiin

Kestävämpi ääni -videovalmennuksessa kuulet ääniharjoittelun hyödyistä jokapäiväisessä elämässä sekä säännöllisen harjoituksen tuomista tuloksista. Tottakai pääset myös itse kokeilemaan, miten äänesi muuttuu harjoituksen myötä!

Valmennuksen osat:

Miksi ääniharjoittelu kannattaa?
Mitä äänenkäytön harjoittelulla voi saavuttaa?
Lisää äänesi sointia ja kestävyyttä parin minuutin harjoittelulla!

Tilaa videovalmennus maksutta tästä linkistä!

HALUAN KESTÄVÄMMÄN ÄÄNEN

Maria Svan: Sopraano, FM, tanssi-liiketerapeutti ja kehonhuollon pt, erikoistunut vapauttamaan psykofyysiä lukkoja itseilmaisun tieltä. Auttaa asiakkaita psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn sekä somaattisesti menetelmien välityksellä. Valmentaa ihmisiä asettumaan kehoonsa mm. kymmenien tuhansien osallistujien ilmiöksi nousseessa Kehonhuollon joulukalenterissa. Hyvä äänenkäyttö on tälle digiyrittäjälle iso etu. Vaikuttava videoesiintyminen mahdollistaa työajan monistamisen, jolloin hänelle jää aikaa esiintyä kirkkomusiikkiteosten solistina, tanssia ja laulaa operettilavoilla ja konsertoida Suomessa ja ulkomailla. Marian motto: perustuslaissa on turvattu kaikille yhtäläinen äänioikeus!

Artikkeli Mitä tapahtuu, kun alat treenata äänenkäyttöä? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Äänenkäyttö fysioterapeutin työssä

Liisi Pettersson — Mon, 06 May 2019 22:31:09 +0000

Kuunteleminen ja puhuminen kuuluvat olennaisesti moniin nykypäivän ammatteihin, jopa 30% suomalaisista työntekijöistä käyttää ääntään runsaasti työpäivän aikana. Tämän lisäksi muissakin ammateissa äänenkäyttö on olennainen osa työntekoa. Fysioterapeutin työtä tehdään hyvinkin monilla erilaisilla tavoilla, mutta fysioterapeutille yksi tärkeimmistä työkaluista on toimiva ääni.

Fysioterapeutti ja terapeutit ylipäätään käyttävät ääntään työssään jatkuvasti. Nykyaikainen fysioterapia tähtää arvioimaan asiakkaiden toimintakykyä fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisilla elämän osa-alueilla. Arvioinnissa olennaisena osana ovat toimintakyvyn kartoitukset, joita suoritetaan mm. haastattelemalla.

Fysioterapeutit käyttävät ääntään monenlaisissa ympäristöissä; sisätiloissa, liikuntahalleissa, uima-altailla ja ulkona. Juurikin ulkona tai isoissa tiloissa ääni katoaa helpommin, sillä heijastepintoja on vähemmän tai ne puuttuvat kokonaan. Tämän kaltaisissa tiloissa ihminen alkaa luonnollisesti korottamaan ääntään. Helposti korotamme ääntämme myös, kun keskustelemme heikkokuuloisten kanssa.

Äänenkäyttö on fysioterapeutin työssä kiistaton työväline. Kun äänenkäytön perusteet ja esim. oikea tapa korottaa ääntä ovat hallinnassa äänenkäyttö on helppoa ja vaivatonta. Ymmärtämällä äänenkäyttöä niin fysioterapeutti, kuin kuka tahansa muukin työssään ääntä käyttävä pystyy välttämään ääniongelmia!

Tätä onkin hyvä pohtia…Kuinka voin säilyttää ääneni eli toisaalta työkykyni päivittäisessä työssäni.

Tässäpä muutamia vinkkejä, joista voi napata ne itselleen sopivimmat tavat tai parhaassa tapauksessa vaikka kaikki!

Työmme fysioterapeutteina sisältää paljon ohjaamista. Suullinen ohjaamisen rooli on tärkeä, kun ohjaamme asiakasta uuteen motoriseen taitoon, mutta toisaalta ammattilaisina pystymme käyttämään muitakin tapoja ohjata: manuaalinen ja visuaalinen ohjaus toimivat useissa tilanteissa myös erinomaisesti. Tämäkin on tapa pitää huolta omasta äänestä ja mikä tärkeintä tietyissä tilanteissa sanaton ohjaus on asiakkaidenkin kannalta oikea työkalu.
Yksi tapa pitää huolta äänestä on tietenkin äänenkäytön harjoitteet. Tällaisia harjoitteita ovat mm. semi-okkluusiharjoitteet, joilla kavennetaan ääntöväylää. Tällöin äänentuottotapa muuttuu lisääntyneen paineen vaikutuksesta optimaalisemmaksi. Semiokkluusio voidaan luoda pillillä, suulla tai sieraimilla. Semiokkluusiharjoitteilla äänihuulien lähennys-loitonnustyö vähenee ja ääntöväylä mahdollistaa äänen voimistumisen. Tätä harjoittelua voidaan tehdä esim. ”hymistelyllä”, yhdistää nasaalisia konsonantteja pyöreisiin vokaaleihin tai liu’uttaa ääntä sävelkorkeudesta toiseen.

Nasaalisia äänne harjoituksia (m, n, ŋ) käytetään ääniharjoitteena myös ilman semiokkluusiota. Nasaaliset äänteet laskevat kurkunpäätä ja vähentävät äänihuulten lähennystä. Harjoittelussa pidetään tietenkin mielessä taas fysioterapiankin perusteet: nousujohteinen harjoittelu tuottaa tulosta. Käytännössä se voi ääniharjoituksissa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aloitetaan helpoimmista harjoituksista nasaaliäänteillä, joista siirrytään tavuihin ja lopulta sanoihin ja lauseisiin. Lisätään siis haastavuutta taitotason ja kehittymisen mukaan.

Puhuessa on hyvä huomioida ihan perusasioita. Puhu siihen ihmiseen päin kenelle puhut. Jos puhut pää käännettynä tai kaularanka eteenpäin taivutettuna joutuu kurkunpää puristuksiin ja lisätöihin. Puhu mielellään seisten tai ainakin istuen. Seisoma-asennossa sisäelimet painuvat alaspäin ja tällöin puhe-elimistölle jää enemmän käyttötilaa.

Ääntä korotettaessa on myös hyvä huomioida muutamat perusasiat. Ota aluksi hyvä ja rento asento. Muista rentouttaa myös leuka. Sisään hengitä nenän kautta ja puhu. Kun nämä asiat ovat kunnossa, eivät äänihuulet joudu kiristykseen ja ääni saa voimaa liikkuvasta ilmasta. Täysin stressitöntä arkea tuskin kukaan työelämäänsä saa, mutta aina kun mahdollista rentoudu ja tee itsellesi mielekkäitä asioita.

Ääni on mahtava työkalu, ja kun siitä pitää hyvää huolta siitä saa kaiken parhaiten irti!

Vieraskynäartikkelin kirjoittaja:

Annika Luukko, Fysioterapeutti

Lue lisää fysioterapeutin äänenkäytöstä Annikan opinnäytetyöstä

Artikkeli Äänenkäyttö fysioterapeutin työssä julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Ääniharjoitukset tuovat uutta energiaa arkeen

Vieraskynä — Tue, 12 Feb 2019 12:58:49 +0000

Ääniharjoitukset muuttivat huomattavasti Erja Karjalaisen äänenkäyttöä. Tässä artikkelissa hän kertoo kokemuksistaan 4 viikon mittaisella Puheen Flow -kurssilla Helsingin työväenopistossa.

Lähdin äänikurssille uteliaasti ja symbolisesti kuin ”saadakseni ääneni paremmin kuuluviin elämässä”. Äänen puhtaus ja kauneus ovat yhteydessä myös kehon energisyyteen ja terveyteen. Ääni on minulle tärkeä elementti kouluttajana ja kaikessa vuorovaikutuksessa, ja koen, että pidän puhumisesta ja äänestäni nyt enemmän. Ääniharjoitukset antoivat minulle työkaluja ja parempaa tietoisuutta hengittämiseen ja hengitysteiden haasteisiin esim. flunssasta toipuessa. Koen myös, että ääniharjoittelu vahvistaa muita ilmaisutapoja ja antaa voimaa vaikuttamiseen.

Ääni on energiaa ja voimaa. Kun käytän ääntäni ja olen samalla tietoinen kehostani tunnen miten se lisää kehoni energisyyttä. Ääniharjoitusten jälkeen oloni on virkeämpi ja kokonaisempi. -Erja Karjalainen Puheen Flow -kurssilla

Millaisia Puheen Flow -kurssin ääniharjoitukset olivat?

Minulla ei ollut suuria ennakko-odotuksia kurssilta, vaan mieli avoimena lähdin kokeilemaan. Yllätyin tekniikoiden monipuolisuudesta ja kehotietoisuuden painotuksesta, jotka tekivät kurssista niin mielenkiintoisen ja antoisan. Opettajana ja ryhmien johtamisen asiantuntijana arvostan aina myös kouluttajan pedagogista osaamista ja ryhmäyttämistä, jotka ovat tehokkaan oppimisen edellytyksiä. Ryhmäharjoitukset avoimessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä luovat voimaa ja rentoutta esiintymiseen ja äänenkäyttöön.

Kurssin harjoitukset olivat hauskoja ja innostavia. Esimerkiksi viikon aikana havainnoitiin ja kuunneltiin muiden ihmisten ääniä ja pohdittiin niiden taustalla olevia asioita. Ääniväylän käytön harjoitukset olivat konkreettisia, kun äänen monia mahdollisuuksia pystyi heti kokemaan. Kehittymistä tapahtui nopeasti. Pidettiinpä improvisoiden konserttikin omilla äänillä matkien eri soittimia.

Kehotietoisuusharjoituksista olin kovasti innoissani, koska kehollisuus liittyy vahvasti intohimoihini tanssimiseen ja improvisaatioteatteriin. Käytän kehollisuutta itsekin opetuksissani. Kehoon keskittymällä mielen rajoittavat ajatukset katoavat ja on helpompi heittäytyä esiintymistilanteessa hyväksyvästi läsnäolevaan hetkeen, kun vuorovaikutuksessa muiden kanssa voi tapahtua mitä tahansa. Myös muisti ja ajattelu paranevat liikkumisen aikana. Tässä videossa Liisi näyttää erään kehotietoisuutta kehittävän harjoituksen.

Turvallinen ilmapiiri ja yksinkertaiset ääniharjoitukset tuovat tuloksia

Liisi on äänenkäytön, kouluttamisen ja ryhmäyttämisen erityisasiantuntija. Kurssilaiset hän huomioi yksilöinä ja ryhmänä ja panosti rentoon ja kannustavaan ilmapiiriin. Asiantuntijuus näkyi siinä, että oppimista tapahtui monella tasolla, tiedon ja ymmärryksen tasoilla, kehollisen kokemuksen ja mielen voiman tasoilla ja energeettisesti.

Kurssin materiaali oli taitavasti koottu ja rakenne sopivan vaihteleva ja flow:n virtausta lisäävä. Kun oppijoiden tarpeet ja tilanteet vaihtelevat, erilaiset menetelmät voivat johdattaa jokaisen omanlaisiin oivalluksiinsa. Monet menetelmät ja ilmaisun elementit tukevat myös toisiaan ja kokonaisuutta. Liisi myös kannusti ja ohjasi tekemään ääniharjoituksia kotona. Tein niitä kurssin aikana säännöllisesti, ja vaikka niiden tekeminen osin jäi kurssin jälkeen, tietoisuus kehon ja äänen merkityksestä säilyi ja vahvistui.

Puheen Flow -kurssin tärkein oppi?

Kurssilla tärkein oppimani asia oli se, että ääntä voi kehittää paljon ja hauskoilla menetelmillä. Olennaista on löytää ja kokea kehon rentous. Se voi olla lyhyt tai pitkä prosessi riippuen jännitysten syistä ja omasta panostamisesta.

Kehittymistä voi tapahtua nopeasti ja lopulta muutos voi olla elämääkin mullistava, kun ihminen saa käyttöönsä uusia voimavaroja tai oikeastaan huomata itsessään piilevät kyvyt ja sytykkeet. Yhden lihaksen jännitys voi liittyä kehon jännitykseen toisessa kohdassa ja vaikuttaa koko olemukseen ja kokemukseen esiintymisessä. Rennossa kehossa syntyy kauniimpi ja kuuluvampi ääni, joten sanomakin on vaikuttavampaa.

Mitä ääniharjoitukset minulle antoivat?

Kurssin myötä äänenkäyttöni on muuttunut tietoisemmaksi. Kuuntelen hengitystäni tai ääntäni, ja jos huomaan jännitystä tai köhimistä, rentoutan leuan lihaksia tai annan tilaa äänilihaksille. Haasteita tulee pölyallergioista, flunssasta tai vilustumisesta, ja parempi itsehoito nopeuttaa paranemista ja äänen palautumisesta. Liisiltä opin myös nenäkannun käytön. Se on helppoa ja avaa nopeasti sierainten tukokset ja helpottaa nuhanenää välittömästi.

Ääni on energiaa ja voimaa. Kun käytän ääntäni ja olen samalla tietoinen kehostani tunnen miten se lisää kehoni energisyyttä. Ääniharjoitusten jälkeen oloni on virkeämpi ja kokonaisempi. Tästä syystä pidän erityisesti meditaatioista tai joogatuokioista, joihin yhdistyy mantralauluja tai äänielementtejä. Lisäksi oma kehonhallintani ja ryhtini tanssissa on parantunut ja olen jotenkin paremmin läsnä ja yhteys parin kanssa toimii.

Jos esiintyminen, puheen pitäminen tai äänen käyttö jännittää on hyvä ymmärtää, että jännittämisen tai pelon takana on usein jotain todella intohimoista ja sytyttävää. Tämän voi nähdä ja kuulla vaikkapa Voice of Finlandin laulajien kehittymisessä.

Kannustan haastamaan itseään ja kokeilemaan, millaista kehittymistä tietoiset harjoitukset saavat aikaan. Ihminen voi uudistua isostikin, vaikka kokeilisi ensin ihan pientä muutosta omassa toiminnassaan. Rohkeuden käyttäminen kehittää rohkeutta, ja ihminen tulee huipuksi siinä, mihin aikaansa ja energiaansa käyttää.

Kirjoittaja: Erja Karjalainen, KTM, AmO. Erja työskentelee Sote-kehittämisen hankehallinnossa ja kouluttaa mm. seuraavista aiheista: Esiintymisjännityksestä energiseen esiintymiseen, Improvisaatioteatterin perusteet. Tutustu Erjan osaamiseen hänen LinkedIn -profiilissaan.

Ääniharjoituksista helpotusta äänioireisiin

Valmennuksen osat:

Miksi ääniharjoittelu kannattaa?
Mitä äänenkäytön harjoittelulla voi saavuttaa?
Lisää äänesi sointia ja kestävyyttä parin minuutin harjoittelulla!

Tilaa videovalmennus maksutta tästä linkistä!

HALUAN KESTÄVÄMMÄN ÄÄNEN

Artikkeli Ääniharjoitukset tuovat uutta energiaa arkeen julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Mikä tekee puhujasta uskottavan?

Vieraskynä — Wed, 30 Jan 2019 13:05:00 +0000

Vakuuttavuus, uskottavuus, aitous. Ne ovat esimerkkejä piirteistä, joita tavoittelemme silloin, kun pyrimme vaikuttamaan puheellamme. Mutta mikä tekee esiintymisestä vakuuttavaa, uskottavaa tai aitoa? Ja millainen on uskottava puhuja? Lähestyn alkuun aihetta käänteisestä näkökulmasta: mikä saa meidät epäilemään puhujan uskottavuutta? Artikkelin lopussa vielä vinkkejä uskottavampaan puheeseen.

Mistä epäuskottava tai uskottava puhuja tunnistetaan?

Muistat varmaan sadun puunukke Pinokkiosta, jonka nenä kasvoi aina kun hän valehteli? Todellisuudessa vaikutelmat puhujan epäuskottavuudesta eivät perustu yhteen ainoaan universaaliin piirteeseen, sillä valehteluun liitettäviä viestinnällisiä piirteitä on satoja erilaisia. Näin ollen vaikutelmamme uskottavuudesta pohjautuu puheen sisällön ohella myös muun muassa puhetyyliin sekä lukuisiin eleisiin, ilmeisiin ja liikkeisiin.

Vaikka nenämme eivät kasvakaan valehdellessamme, on olemassa kuitenkin muutamia stereotyyppisiä piirteitä, jotka hyvin usein liitetään epäuskottavuuteen. Näitä ovat esimerkiksi katseen välttely, hermostuneisuus, asentojen vaihtelu ja raapiminen. Näiden lisäksi myös muutokset puhetyylissä voivat lisätä puhujan epäuskottavuutta; puheen takellellessa ajattelemme toisen olevan hermostunut tai epävarma, kun taas täysin virheetön puhe vaikuttaa liialliselta kontrolloinnilta ja luonnottomalta.

Uskottava puhuja uskaltaa olla oma itsensä

Uskottavuutta ei tosin lisää se, että pyrimme tieten tahtoen välttelemään näitä tällaisia stereotyyppisiä piirteitä. Vai miltä sinusta tuntuisi kuulijana seurata puhetta, jossa puhuja katsoo sinua intensiivisesti suoraan silmiin ja täysin liikkumatta? Epäaidolta, jännittyneeltä tai vähintäänkin oudolta. Liiallinen oman käyttäytymisen kontrollointi vie huomiota pois puheen sisällöstä, kun kuulija keskittyy enemmän ristiriitaisiin tai normaalista poikkeaviin eleisiin. Lisäksi se tuo turhaa jännittyneisyyttä esiintymiseen, jolloin siitä puuttuu rentous ja sujuvuus. Aitous lähtee siitä, että uskaltaa olla oma itsensä.

Yksittäinen stereotyyppinen valheen tai epäuskottavuuden merkki ei vielä pilaa esitystä ja vie siltä uskottavuutta. Esimerkiksi hermostuneisuus tai siitä johtuva asentojen vaihtelu voi liittyä esiintymistilanteeseen sinänsä, jolloin kyse on ennemminkin jännityksestä tilannetta kohtaan. Ei siis tarvitse pelätä, jos takeltelet hieman sanoissasi kesken esityksen tai haluat liikkua esityksesi aikana. Uskottavuuteen vaikuttaa kokonaisuus, jossa MITÄ sanotaan ja MITEN sanotaan tukevat toisiaan ja ovat sopusoinnussa keskenään. Aitous tukee uskottavuutta, kun esitys on rentoa ja puhujan näköistä. Kun esiintyminen on aitoa ja uskottavaa, on se myös vakuuttavaa.

Miten olla uskottava puhuja? 5 vinkkiä uskottavampaan puheeseen

Ole oma itsesi, sillä et voi olla kukaan muukaan.
Älä pyri kontrolloimaan itseäsi liikaa esiintymisen aikana. Anna tilaa virheille, ne tekevät meistä inhimillisiä.
Ota rohkeasti katsekontakti yleisöön tai keskustelukumppaniin. Älä kuitenkaan tuijota!
Kohdista puheesi yleisölle tai keskustelukumppanille. Et ole pitämässä yksinpuhelua.
Usko itseesi ja siihen mitä sanot.

Lähteet:

DePaulo BM, Lindsay JJ, Malone BE, Muhlenbruck L, Charlton K, Cooper H. Cues to deception. Psychological Bulletin 2003;129(1):74-118.
The Global Deception Research Team. A World of Lies. Journal of Cross-Cultural Psychology 2006;37(1):60– 74.
Vrij A. Detecting Lies and Deceit : Pitfalls and Opportunities. (2nd ed). Chichester, England: John Wiley & Sons, Inc., 2008.

Kirjoittaja: Anne Väisänen, FM, vokologi ja tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Anne on opettanut vakuuttavuutta ja äänenkäyttöä muun muassa hätäkeskuspäivystäjille, joilla puheääni ja vuorovaikutustaidot ovat ensisijaisen tärkeitä työvälineitä. Anne tutkii parhaillaan väitöskirjassaan puheessa ilmeneviä valheen paljastavia merkkejä. Tutustu Anneen ja hänen osaamiseensa LinkedInissä.

Äänikurssit tarjoaa äänenkäytön kursseja jokaiselle äänensä kehittämisestä kiinnostuneelle puheammattilaiselle valmentajasta myyjään ja opettajasta pappiin.

Valmentajina kursseilla on rautaisia äänen asiantuntijoita ja kokeneita valmentajia. Liisillä on vokologina ja laulupedagogina runsaasti tietoa äänifysiologiasta ja äänen viestinnällisestä merkityksestä sekä vaikuttavan äänen saloista. Marian erikoisosaamista on puolestaan äänenkäytön keho-mieliyhteys. Hän on laulunopettajataustansa lisäksi kehonhuollon ja psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn ammattilainen. Tämän kaiken osaamisen me jaamme juuri sinulle!

Haluamme, että jokaisella on mahdollisuus kehittää omaa äänenkäyttöään. Siksi haluamme sinutkin mukaan. Ääni on ilmaisukanavana yksi tärkeimmistä ja monelle myös kaikkein tärkein työväline. Tarjoamme sekä maksuttomia että maksullisia kursseja, jotta jokainen saisi tarvitsemansa tiedon oman äänensä kehittämiseen ja oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen äänen avulla. Ääni on kingi ja sinä ansaitset vain parasta!

Artikkeli Mikä tekee puhujasta uskottavan? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Miksi äänellä koskettaminen on tärkeä taito jokaiselle vaikuttajalle?

Liisi Pettersson — Wed, 30 Jan 2019 12:34:00 +0000

Muistan elävästi sen hetken, kun tajusin, että minuahan todella kuunnellaan. Se liittyi aikaan, jolloin sain ääneni takaisin refluksitaudin jälkeen ja olin oppinut taas luottamaan ääneeni. Opiskelijajärjestö Reettoreiden kokouksessa Tampereen yliopistossa avasin ensimmäistä kertaa suuni ja esitin eriävän mielipiteen, uuden näkökulman. Minua kuunneltiin, minun mielipidettäni arvostettiin, ja lopulta vaikutin erään illanviettopaikan valintaan hyvinkin suurelta osin. Äänellä koskettaminen oli tässä tunnekokemuksessa vahvasti läsnä.

Saman kokemuksen saavutan nykyään puhuessani hyvin usein: olen kiinnostava, kun kerron ajatuksistani ja havainnoistani, tai kun ehdotan jotakin uutta. Ääneni kantaa voimakkaankin taustamelun yli, ilmaisen sillä haluamiani asioita ja tulen kuulluksi. Pohjimmiltaan tässä on kyse äänen tunneilmaisusta, sillä mielestäni hyviä ideoita ja tärkeää tietoa minulla on ollut aina. Nyt vain olen oppinut ilmaisemaan itseäni niin, että tunne ei ota liikaa valtaa. Sen sijaan voin käyttää sitä vipuvoimana asiani kertomisessa.

Tunne muuttaa ääntä

Vihaisen ihmisen ääni on erilainen kuin iloisen ihmisen ääni, myös tutkimusten mukaan. Tunne tunnistetaan sadasosasekunneissa pelkän äänen perusteella silloinkin, kun sanaa ei tiedetä. Muutoksen äänessä saavat aikaan ääntöväylän liikkeet: sekä äänihuulten että kielen, leuan ja huulten liikkeissä on eroja tunnetilasta riippuen. Ilo ja innostus saavat aikaan kehossa hyvin erilaisia reaktioita kuin viha tai suru.

Koska ihminen on laumaeläin, tunne vaikuttaa myös kuulijassa peilisolujen avulla. Kun puhujassa tietyt lihakset aktivoituvat, sama aktivoituminen tapahtuu kuulijassa. Siksi on tärkeää olla tietoinen omista tunteistaan puhumisen aikana. Kun opit tiedostamaan, mitä kehossasi tapahtuu eri tunnetilojen aikana, voit paremmin myös hallita ääntäsi eri tilanteissa esimerkiksi rauhoittamalla hengitystäsi, rentouttamalla nieluasi tai vapauttamalla leukaasi jännityksistä.

Äänellä koskettaminen on tietoista toimintaa

Tietoinen äänenkäyttö ja tunneilmaisu on äänellä koskettamista. Kun käytät ääntäsi tietyllä tavalla, voit ihastuttaa tai vihastuttaa, ihmetyttää tai rauhoittaa kuulijaa. Kuuntelin hiljattain tulevaisuudentutkija ja puhuja Ilkka Halavan haastattelua puhumisesta ja esiintymisestä. Hän kehotti miettimään, että jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mitkä ovat ne tuhat sanaa yhden kuvan takana. Mieti siis myös, mitkä ovat ne tuhat sanaa valitsemasi äänensävyn takana. Silitätkö vai sivallatko?

Valmentaessa olen huomannut, että moni on tietoinen äänestään vain silloin, kun se on omasta mielestä “vääränlainen”. Esimerkiksi narisevaan, kireään tai kimittävään ääneen kiinnitämme huomiota erityisesti silloin, kun se poikkeaa omasta normaaliäänestä. Jos olemme joskus saaneet palautetta näistä äänenpiirteistä, häpeä omaa ääntä kohtaan voi kasvaa niin suureksi, että puhuminen vaikeutuu.

Miksi vihaisena ääni kiristyy?

Äänihuulia ei ensisijaisesti ole tarkoitettu äänentuottoon. Ne on tarkoitettu suojelemaan henkitorvea vierailta esineiltä. Ja koska niiden tarkoitus on suojella henkitorvea ja keuhkoja, ne pyrkivät puristumaan tiiviisti yhteen.

Näin tapahtuu esimerkiksi vihassa, sillä viha on hyvin suojeleva tunne: se auttaa sinua asettamaan omat rajasi ja astumaan omaan voimaasi. Se on aktiviteetiltaan voimakas ja nostaa kehon vireystilaa, kun kehosi valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan.

Mitä enemmän keskityt johonkin asiaan, jännität tai pelkäät, sitä tiukemmin äänihuulet ja usein niiden yläpuolella olevat taskuhuulet eli valeäänihuulet puristuvat yhteen. Jos taskuhuuletkin puristuvat yhteen, lopputuloksena on kireä ja puristeinen ääni, joka kuulostaa vihaiselta, ja jota käyttäessä kurkku väsyy ja ääni käheytyy hyvin helposti.

Toisaalta ääni voi kiristyä, vaikket olisi edes vihainen. Esimerkiksi opettajalla voi olla vihaisen kuuloinen ääni, kun hän yrittää kuulua luokan taustamelun yli, ja kyse on tällöin vain taitamattomuudesta voimistaa ääntä millään muulla tavalla kuin ottamalla voimaa kurkusta. Siksi on tärkeää, että tulet tietoiseksi siitä, miten äänesi kuhunkin tunnetilaan reagoi.

Innostuksesta korkea ääni

Kun koira innostuu, se alkaa heiluttaa häntäänsä. Kun ihminen innostuu, samat lantionpohjanlihakset aktivoituvat. Innostus saa aikaan muutoksia äänenkäytössä: äänenkäyttö muuttuu vähemmän puristeiseksi, eli äänihuulet värähtelevät vähemmän tiiviisti yhdessä. Samalla usein äänenkorkeus nousee ja ääni saattaa nousta jopa falsettiin huilumaiseksi, ohueksi ääneksi, kun äänihuulten toimintatapa innostuksen vaikutuksesta muuttuu.

Äänenkäyttäjälle innostus ei aina ole tervetullut asia. Se epäilemättä auttaa myös kuulijaa innostumaan aiheesta, mutta ei toisaalta ole kovin kestävä tapa käyttää ääntä: falsettimainen ääni ei kuulu kovin pitkälle eikä sitä ole helppo pitää yllä. Se toimii kyllä tehosteena välittämässä innostusta ja tuomassa tarinaa lähemmäksi kuulijaa, mutta pitkäkestoiseksi äänenkäyttötavaksi siitä ei ole.

Innostus voi tehdä äänenkäytöstä myös puristeista ja siksi rasittavaa. Valmensin kerran erästä julkista puhujaa, joka oli luonnollisesti hyvin innostunut aiheestaan. Lisäksi hän rakasti esillä oloa ja yleisön naurattamista. Hän ei jännittänyt esiintymistä tietoisesti, mutta teki sen ilmeisesti kurkullaan. Usein hänen äänenkorkeutensa nousi luennon aikana huomattavasti. Luennon jälkeen hänen äänensä oli käheä ja kurkku kipeä. Ääniharjoitusten avulla hän oppi rentouttamaan nielunsa ja rauhoittamaan hengitystään puhuessa, joten nyt hän palvelee kuulijoitaan huomattavasti kestävämmällä tavalla.

Matala ääni ei aina ole vakuuttava – uskalla olla läsnä tunteissasi puhumisen aikana

Monien tutkimusten mukaan koemme matalan äänen vakuuttavana. Tämä onkin ihan luonnollista, sillä isompi eläin ääntelee matalammalla äänellä ja on siksi pelottavampi ja uskottavampi. Monissa kulttuureissa on totuttu madaltamaan ääntä tietyissä tilanteissa juuri uskottavuutta haettaessa. Tämä kuitenkin johtaa meidät helposti metsään: keinotekoisesti madallettu, kurkunpäätä alas painamalla tuotettu ääni on kolkko ja totinen, ja saattaa pitemmän päälle käydä vain kuulijan hermoille.

Tärkeintä onkin olla aito ja antaa kurkunpään liikkua vapaasti. Tämä tapahtuu, kun olet läsnä hengityksessäsi ja tunteissasi puhumisen aikana. Silloin annat äänesi reagoida sanomaasi juuri niin kuin se reagoi, yrittämättä blokata tiettyjä tunnetiloja tai pitämällä tietyistä tunnetiloista visusti kiinni.

Mindfulness on hyvä taito myös puhujalle. Kun opit tunnistamaan tiettyjen ajatusten synnyttämät reaktiot kehossasi, niiden herättämät tunteet eivät pääse vaikuttamaan liian voimakkaasti tai epäsuotuisasti viestintääsi. Hyväksyt tunteen, jolloin päästät siitä helpommin myös irti.

Äänellä koskettaminen mahdollistuu, kun tutustut omaan ääneesi

Voit vaikuttaa omaan äänenkäyttöösi monella tavalla. Sinun ei tarvitse puhua monotonisella tai kireällä äänellä, jos et halua. Voit saada ääneesi niin paljon monipuolisuutta ja vivahteikkuutta kuin haluat. Usein äänessäsi on jo monipuolisia vivahteita vaikkapa vapaa-ajalla, ja sinun tarvitsee vain ottaa vaihtelevampi puhetapa käyttöön myös vaikuttamistilanteissa.

Toisaalta voit myös treenata äänihuultesi, kurkunpääsi, hengityslihastesi ja muiden äänentuottoo liittyvien lihastesi toimintaa. Silloin löydät sellaisia äänenkorkeuksia, -voimakkuuksia ja -sävyjä, joiden olemassaolosta et ennen tiennyt mitään ja saat uusia keinoja ja lisää itsevarmuutta vuorovaikutustilanteisiin.

Kun opit tuntemaan oman äänesi, huomaat, miten eri tunnetilat siihen vaikuttavat. Sen jälkeen voit alkaa eri tilanteissa valita, miten ääntäsi käytät. Äänesi on aina karismaattinen silloin, kun viestinnälläsi on selkeä tavoite ja äänesi on vapaa ilmaisemaan tunteitasi monipuolisesti ja vakuuttavasti.

5 askelta vaikuttavampaan puheääneen

Haluatko olla vaikuttavampi puheammattilainen? 5 askelta vaikuttavampaan puheääneen -videokoulutuksessa käymme läpi käytännön askeleet, joilla pääset heti kehittämään puheäänesi vaikuttavuutta. Koulutuksesta hyötyvät yrittäjät, myyjät, opettajat, poliitikot ja somevaikuttajat. Klikkaa katsomaan koulutustallenne saman tien!

Katso videovalmennus maksutta tästä linkistä!

Haluan vaikuttaa äänelläni!

Liisi Pettersson: Karisman puolestapuhuja ja äänikorsettien vapauttaja. Liisi on huolehtinut puhetyötä tekevien äänenkäytöstä jo neljän vuoden ajan, ja auttanut heitä parantamaan äänensä voimavaroja, kuten kestävyyttä, kantavuutta ja äänenlaatua. Sitä ennen Liisi on työskennellyt äänen parissa laulunopettajana ja työskentelee edelleen etenkin äänestään epävarmojen laulajien parissa. Valmentaessa Liisi lähtee liikkeelle kehon ja hengityksen vapauttamisesta, ja käyttää apunaan niin psykofyysisiä kuin äänifysiologiaan perustuvia menetelmiä optimaalisemman äänenkäyttötavan saavuttamiseksi. Näin asiakas saa enemmän luottamusta omaan kehoonsa äänenkäytön aikana ja alkaa nauttia enemmän esilläolosta ja puhumisesta.

Liisin motto: Karisma on meidän jokaisen etuoikeus!

Artikkeli Miksi äänellä koskettaminen on tärkeä taito jokaiselle vaikuttajalle? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Kehotietoisuus tuo uuden ulottuvuuden äänen harjoittamiseen

Vieraskynä — Wed, 23 Jan 2019 14:52:37 +0000

Kehotietoisuus kehittyy lempeällä ja hyväksyvällä havainnoinnilla.

Onko äänenkäytössäsi maneereja, joista haluaisit päästä eroon? Kärsitkö toistuvasti samoista ääniongelmista? Eivätkö ääniharjoitusten hyödyt tunnu siirtyvän arjen puhetilanteisiin? Tuntuuko äänen harjoittaminen työläältä, pitkästyttävältä tai ulkokohtaiselta?

Huomion suuntaamisella ja tietoisuuden harjoittamisella äänen kehittäminen voi muuttua huomattavasti. Kehotietoisuuden avulla äänen harjoitteluun tulee uudenlaista läsnäoloa ja elävyyden tuntua.

Mitä on kehotietoisuus ja miten sitä harjoitetaan?

Kehotietoisuus koostuu proprioseptisen ja interoseptisen aistialueen havainnoista. Näistä ensimmäisen avulla aistimme kehomme sisätilan, asennot, liikkeet ja lihasten jännittyneisyyden. Toisen avulla puolestaan aistimme kehomme elinten toiminnan, esimerkiksi sydämen lyönnit, hengityksen, kylläisyyden tunteen ja tunteet osana autonomisen hermoston toimintaa.

Kehotietoisuuden harjoittaminen on yksinkertaisimmillaan sitä, että viedään huomio kehon sisäpuolelle ja opitaan tulemaan tietoisemmaksi aistimuksista, joita sieltä löytyy. Hyvä yksinkertainen harjoitus on sulkea silmät ja käydä hitaasti läpi kehon kaikki osat varpaista päähän saakka niin, että huomio on kehon sisäpuolella. Kehon aistimuksiin kiinnitetään huomiota pyrkimättä kuitenkaan muuttamaan niitä. Harjoituksen voi tehdä istuen, seisten tai makuuasennossa.

Aluksi saattaa tuntua siltä, että tuntumaa kehon sisäpuolelle on vaikea saada. Pikku hiljaa sieltä alkaa kuitenkin avautua tuntemuksia, jotka ovat aiemmin jääneet huomaamatta. Esimerkiksi pitkään jatkuneet lihasten jännitykset voivat nyt tulla esille. Myös tunteiden hienovaraisiakin liikahduksia voi oppia aistimaan kehotietoisuudessa.

Kehotietoisuus tarjoaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan äänen harjoittamiseen

Kehotietoisuus mahdollistaa oman toiminnan havainnoinnin uudella tavalla. Esimerkiksi omaa äänenkäyttöä havainnoidessa voit huomata, mitkä keholliset toimintamallit estävät ääntä soimasta hyvin tai mitkä lihaskireydet vaikeuttavat artikulointia.

Minkä tahansa kehollisen harjoituksen, olipa se sitten ääniharjoitus, jooga tai vaikka kuntosalitreeni, voi tehdä tietoisesti. Vanhojen kehollisten toimintamallien purkaminen ja uusien oppiminen on kokonaisvaltaisempaa, kun harjoittelu on kehotietoista.

Aluksi saattaa tuntua siltä, että edistyminen on hidasta. Tämä johtuu siitä, että kehotietoisen harjoittelun vaikutukset menevät syvälle. Et harjoita ainoastaan äänentuoton liikkeitä ja ääntä vaan opettelet samalla kokonaan uudenlaista tapaa olla kehollisesti olemassa.

Mekaanisten toistojen sijaan kehotietoisessa harjoituksessa todella keskitytään kehoon ja huomioidaan aistimukset pyrkimättä kuitenkaan muuttamaan tai kontrolloimaan niitä. Samalla etsitään sellaista tapaa toteuttaa harjoitus, joka tuntuu hyvältä ja luontevalta kehossa. Pakottaminen ja yliyrittäminen vähenevät ja kuunteleva yhteys omaan kehoon vahvistuu.

Sama harjoitus mekaanisesti toistettuna tai kehotietoisesti tehtynä voi tuntua täysin erilaiselta. Huomaat pian, että jälkimmäinen tapa harjoitella on paljon mielenkiintoisempi. Keho on joka päivä hieman erilainen kuin edellisenä päivänä, niinpä myös harjoitus tuntuu aina jollain tavalla tuoreelta ja mielenkiintoiselta.

Harjoittele kehotietoisuutta: kokeile kehotietoisen ja mekaanisen liikkeen eroa

Jokaiselle on varmasti tuttu harjoitus, jossa hartian seutua lämmitellään pyörittämällä olkapäätä. Tee ensin tämä harjoitus perinteisesti: pyöritä oikeaa olkapäätäsi muutama kerta yhteen suuntaan ja vaihda sitten suuntaa. Tee sama vasemmalla olkapäällä.

Seuraavaksi sulje silmäsi ja pysähdy hetkeksi. Vie huomiosi hartioiden ja olkapäiden sisäpuolelle. Aisti tätä aluetta hetki: tunnetko kireyttä, raskautta, viileyttä, lämpöä? Tuntuuko tämä osa kehosta laajalta vai ahtaalta? Minkälaisessa asennossa olkapäät ja hartiat ovat?

Sinun ei tarvitse muuttaa mitään. Huomioi kaikki aistimukset neutraalisti. Lähde sitten hyvin hellävaraisesti pyörittämään oikeaa olkapäätä. Tee liike tunnustellen, hitaasti ja hyvin pienesti. Tee liikettä vain siinä laajuudessa, kuin mitä keho antaa periksi. Kuulostele, millaisia tuntemuksia liike nostaa esiin.

Liike saattaa lähteä laajenemaan itsestään. Tai sitten se pysyy pienenä. Sillä ei ole väliä, miltä liike näyttää ulospäin vaan miltä se tuntuu kehon sisältä päin aistittuna. Lihasten jumit saattavat tulla tietoisuuteen vahvemmin. Saatat tehdä tarkkojakin huomioita siitä, mikä lihas on jännittynyt ja miten jännitys vaikuttaa esimerkiksi olkapään tai lapaluun liikkeeseen.

Kehotietoisuus kehittyy lempeällä ja hyväksyvällä havainnoinnilla

Tärkeintä kehotietoisessa harjoittelemisessa on, että et lähde itse heti korjaamaan asentoja tai rentouttamaan jännityksiä. Anna keholle aikaa reagoida niihin omalla tavallaan. Saattaa olla, että lihas lähtee ensin jännittymään enemmän ja vasta sitten jännitys sulaa pois. Tai voi olla, että kehon asento kumartuu ennen kuin se lähtee oikenemaan.

Samoin myös ääntä harjoittaessa on hyvä antaa äänelle aikaa. Ääntä ei tarvitse heti pyrkiä saamaan “oikean” tai “hyvän” kuuloiseksi. Aisti ensin, miltä äänentuotto tuntuu kehossasi. Miltä tuntuu hengityksen liike, artikulaation liikkeet ja äänen värähtely kehossa? Mitkä kohdat kehossa mahdollisesti jarruttavat äänentuottoa? Voitko löytää helpomman ja keholle miellyttävämmän tavan tuottaa ääntä?

Pyri havainnoimaan kehoasi ja ääntäsi lempeästi ja hyväksyen. Tämä huomion laatu on hyvin tärkeä seikka, sillä kriittinen tai kontrolloiva kehon tarkkailu voi puolestaan häiritä äänentuottoa. Tavoitteena ei siis ole itse kontrolloida äänentuoton yksityiskohtia vaan tulla tietoiseksi ja antaa keholle aikaa jännitysten purkamiseen ja vapaampien liikeratojen oivaltamiseen.

Kehotietoinen harjoittelu on kokonaisvaltaista. Fyysisen kehon liikkeiden ja äänen lisäksi harjoitat samalla myös tunteiden tuntemista ja ilmaisua. Huomaat pian, että tekniikka ja tunne eivät ole toisistaan erillisiä. Ne ilmenevät samassa kehossa ja kokemuksessa. Kehotietoisuudessa äänentuoton liikkeet ja tunne-energia ovat toisiaan tukevia voimia.

Ääntä kehotietoisesti harjoittaessa harjoitat samalla myös hyväksyvää asennetta omaan itseesi, kehoosi ja tunteisiisi. Opit tuntemaan ja hyväksymään erilaisia tunnetiloja ja niiden nostamia kehollisia aistimuksia myös silloin, kun nämä tunteet ovat epämiellyttäviä tai voimakkaita. Kehotietoisuuden kehittyessä kehittyy myös kykysi olla läsnä haastavissakin puhetilanteissa. Kaiken kaikkiaan luottamus omaan itseesi ja ääneesi lisääntyy.

Kirjoittaja Anne Tarvainen on lauluntutkija, äänikouluttaja ja laulaja. Hän tekee tutkimusta kuurojen, laulutaidottomien ja ääniongelmaisten laulajien kehollisista kokemuksista. Anne on Voicefulness®-menetelmän kehittäjä ja hän opettaa kehotietoisuuden harjoittamista oman äänen avulla. Voicefulness-blogia voit lukea osoitteessa: https://www.voicefulness.fi/blogi Facebook-sivua pääset seuraamaan osoitteessa: http://www.facebook.com/voicefulness.fi

Äänikurssit tarjoaa äänenkäytön kursseja jokaiselle äänensä kehittämisestä kiinnostuneelle puheammattilaiselle valmentajasta myyjään ja opettajasta pappiin.

Artikkeli Kehotietoisuus tuo uuden ulottuvuuden äänen harjoittamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Löydä läsnäolo äänestä tunnekehoyhteyden kautta

Vieraskynä — Sun, 13 Jan 2019 22:33:00 +0000

Olen levossa. Luotan. Kaikki sanani ovat totta ja yhtä minulle, sisimpäni kanssa. Sitähän se on. Minulle. Tunnekehoyhteys. Työssäni puhun ja käytän ääntäni, päivittäin. Koulutan ja valmennan, luennoin, ohjaan ja opetan.

Tunteet yhdistävät aineen ja mielen toisiinsa. Ne kulkevat edestakaisin näiden kahden välillä ja vaikuttavat molempiin. – Candace B. Pert

Kehotietoisuudella tarkoitetaan sisäistä tunnetta kehostamme. Se on havainnoivaa ymmärrystä: tiedostamme kaikki kehomme osat, missä ne sijaitsevat, miltä ne tuntuvat, mitä ne tekevät. Aina, kun olemme kehotietoisia, olemme läsnä ja kykenemme pysähtymään ja kuuntelemaan kehomme tuntemuksia ja aistimuksia. Kun tunnistat, mitä kehossasi tapahtuu, voit tunnistaa tunteesi. Tämä tarkoittaa tunnekehoyhteydessä olemista.

Ääni soi kehossa ja sen voi tuntea kehossa. Ääni itsessään on vahva elementti. Kun ääni värähtelee kehossa, se vahvistaa tahdonvoimaa, se maadoittaa. Äänen resonanssin voi tuntea kehossa. Äänen värähtelyn kokeminen lisää kehon ja mielen yhteyttä. Tämä kaikki johtaa syvenevään, hyväksyvään ja tietoisen läsnäolon kokemukseen. Ihmisääni on ollut kautta aikojen kanava omien tuntemusten ilmaisuun.

Mitä tunnekehoyhteys on

Mitä tunnekehoyhteydessä tapahtuu? Esimerkiksi, kun teen työtä lapsiryhmässä, tunnekehoyhteydessä ollessani aistin kehoani, sen sisäistä tilaa, fysiologisia muutoksia. Aistin olotilaa ja siitä nousevaa tunnetta. Tämä vaatii hidastamista. Näin voin löytää oikeat sanat ilmaista, sanoittaa oloani, tunteitani kuulijalle, lapsiryhmälle. Mitä tunnen, mitä tilanne kenties minussa herättää, mitä tarvitsen juuri tuossa hetkessä. Ilmaisen itseäni selkeämmin, tunnistan, sanoitan oloani, tunteitani.

Kun tunnistan ja hyväksyn tunteeni, annan sen kuulua äänessäni. Olen tuossa autenttisessa hetkessä mallina lapsille, uskaltaudun tuntevaksi ja haavoittuvaksi. Mallitan ihmisenä olemista kaikkine tunteineni ja tarpeineni. Näin olen aidosti läsnä lapselle. Kaikki tämä, tuo yhteys, kuuluu äänessäni, hengityksessäni, näkyy kehonkielessäni, kasvojeni ilmeissä.

Itselleni parhaimpia kokemuksia ääneni kanssa ovat olleet ne hetket, kun annan ääneni ilmentää syvimpiä tunteitani ja tarpeitani – olen tuossa hetkessä syvästi yhteydessä itseeni. Tällöin myös kuulijani, toinen ihminen, iso tai pieni, voi uskoakseni kokea tuon yhteyden, yhteneväisyyden: sanomani resonoi, hän voi kokea yhteyttä kanssani.

Minulle tämä näyttäytyy kenties hymynä, kuulijan silmien kostumisena, pään nyökyttelynä – aistin, miten kuulija tavoittaa jotain itsessään. Olen mahdollisesti saanut olla tienviittana, oppaana. Sanani ja puheeni ovat tuolloin tulleet todeksi kuulijalleni.

Tunnekehoyhteys on yhteyttä omaan itseen

Tunteet kuuluvat hengityksessämme. Ne kuuluvat myös äänessämme. Ääni kertoo ja paljastaa todellisen tunnetilamme. Keho ei feikkaa. Tunnekehoyhteyttä ei voi feikata. Se kuuluu äänessä. Tunnekehoyhteys tapahtuu. Läsnä voi olla myös intuitio, niin puhujalla kuin kuulijalla. Näin energioista syntyy kehä, jonka sisällä koet kuulijana ainutkertaisuutta. Juuri nyt.

Tunnekehoyhteydessä ollessani ajatukseni, tavoitteeni, sanomani esiin tuominen on vaivatonta. Tunnen, etten työskentele tuolloin niinkään pään (mind) tasolla, vaan olen yhteydessä itseeni kehon ja sydämen (heart) tasolta. Tunnen ohjautuvani totuudesta käsin. Ilmennän tuolloin sen hetkistä olemustani, kokonaisvaltaisesti.

Tietoisuus omasta kehosta ja tunteista – tunnekehoyhteys – antaa äänelle voiman, syvyyden, uskottavuuden. Puhe on tuolloin totta kuulijalle. Kuulijana kiinnostun. Puhujasta välittyy totuudellisuus: kaikki on totta hänelle. Voin samaistua, voin kokea empatiaa. Olen kokenut yhteyden tunteen, puhe on tavoittanut minut, kuulijan. Kiinnostun puhujan tunnemaailmasta, tunteista. Haluan kenties tietää aiheesta enemmän. Janoan lisää.

Mitä tapahtuu, jos tunnekehoyhteys syystä tai toisesta katoaa?

Entä silloin, jos yhteys omaan itseen, kehoon, tunteisiin ja tarpeisiin, on jostain syystä katkennut? Entä, kun tunnekehoyhteyttä ei ole, sitä ei tapahdu eikä se kuulu tai näy puhujan äänessä, hänen olemuksessaan? Onko edes mahdollista tietää, onko puhuja yhteydessä tunteisiinsa, onko hän tunnekehotietoinen?

Tätä olen paljon pohtinut, mielessäni tutkinut, havainnoinutkin. Minun kokemukseni on, että ääni, puhe, vailla tunnekehoyhteyttä, jää jollain tapaa teoreettiseksi, ulkokohtaiseksi. Se ei puhuttele. Se on kuin ulkoa opittua. Se ei tavoita. Alan epäillä. En kiinnostu. Alan kyseenalaistaa puhujan motiiveja.

Hiljaisuudella on myös oma paikkansa, tehtävänsä. Puhuessasi uskaltaudu hiljaisuuteen, anna taukojen tavoittaa paitsi omaa sisintäsi, hiljaisuus suo kuulijalle mahdollisuuden antaa kuullun laskeutua sydämeen, ymmärrykseen asti. Kuin kysyen: Mitä tämä juuri kuulemani minulle tarkoittaa? Hiljaisuuden hetket, tauot, väreilevät sakeanaan sanojen nostattamia energioita. Ja taas – kuule kehoasi, siellä olevia tuntemuksia. Vain aistit. Voit saada tärkeän viestin.

Löydä oma, syvin äänesi. Luota, että se riittää. Tuo ääni värähtelee syvintä olemustasi, koko elettyä elämääsi. Elämäsi on kehossasi. Tunne se. Aisti se. Anna kaiken tulla näkyväksi äänesi kautta. Tunnekehoyhteydessä.

Kirjoittaja Minna Katajamäki on lastentarhanopettaja, Lasten Tunnetaito-ohjaaja MM®, tunnekehoterapeutti, ratkaisukeskeinen EFT-terapeutti/valmentaja ja äänihoitaja. Minna toimii Ruovedellä tunnekouluttajana, antaa tunnetaito-ohjausta (yksilö ja ryhmät) sekä luennoi.

Artikkeli Löydä läsnäolo äänestä tunnekehoyhteyden kautta julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Terve arkihengitys, terve ääni

Vieraskynä — Mon, 07 Jan 2019 15:19:00 +0000

Ihminen selviää viikkoja ilman ruokaa ja päiviä ilman vettä, mutta vain minuutteja ilman happea. Jos ruoan ja veden laadulla on merkitystä ihmisen terveydelle, niin on myös hengityksen laadulla.

Hengitys ja äänentuotto tapahtuvat samalla elimistöllä. Tästä syystä arkihengityksellä on suora vaikutus myös ääneen. Hengitys- ja äänentuottoelimistöön kuuluvat pallealihas, keuhkot, keuhkoputket, henkitorvi, kurkunpää, nielu sekä nenä- ja suuontelot.

Hyvä arkihengitys tukee äänentuottoa kahdella tavalla:

Hyvä arkihengitys pitää äänentuottoelimistön puhtaana, joustavana ja terveenä.
Hengitys on äänenkäytön perusta. Kun tasapainoisesta hengityksestä tulee tapa, sitä eitarvitse erikseen miettiä äänentuoton yhteydessä.

Monelle arkihengityksen normalisoiminen on äänenhuollon viimeinen puuttuva palanen.

Millainen on tasapainoinen arkihengitys

Tasapainoinen arkihengitys on rauhallista, syvää, tasaista, äänetöntä, eleetöntä, pakotonta ja tapahtuu nenän kautta.

Häiriintynyt hengitys on kiihkeää, epätasaista, pinnallista, äänekästä, suurieleistä, pakotettua ja tapahtuu suun kautta. Häiriintyneen hengityksen tyypillisiä oireita ovat muun muassa suun kautta hengittäminen, jatkuva huokailu tai haukottelu, nenän niiskuttaminen ja rykiminen.

HARJOITUS:

Seuraa hengitystäsi eri tilanteissa. Millainen hengityksesi on? Miltä hengityksesi näyttää tai kuulostaa? Hengitätkö aina nenän kautta?

Aloita hengitysharjoittelu nenähengityksellä

Nenähengitykseen siirtyminen on nopein tapa normalisoida arkihengitystä.

Äänentuottoelimistön pintaa peittää limakalvo suusta keuhkoihin asti. Nenähengityksen ansiosta limakalvot pysyvät terveinä ja puhtaina.

Nenä lämmittää hengitysilman lähes kehon lämpöiseksi ja estää keuhkojen jäähtymisen.
Nenä kosteuttaa kuivan sisäänhengitysilman. Ulos hengittäessä kosteus jää kehoon, eikäpakene ilman mukana ulos.
Nenä puhdistaa sisäänhengitysilman. Ilman epäpuhtaudet, pöly, allergeenit, bakteerit ja virukset jäävät nenän limakalvolle, jonka pinnalta värekarvat kuljettavat ne pois elimistöstä.
Nenän kautta hengittäessä syljen eritys lisääntyy ja suun kuivuminen vähenee.

Kun hengität nenän kautta, kieli asettuu omalle paikalleen jäntevästi suun kattoa eli kovaa suulakea vasten. Tämä auttaa äänentuottoon valmistautumista monella tavalla.

Kieli tukee niskan pystyä asentoa ja ryhti paranee.
Nieluun avautuu tilaa hengitykselle. Nielussa on valmiiksi tilaa, kun aloitat puhumisen tai laulamisen.
Kieli pysyy jäntevänä ja aktiivisena. Kielen takaosa ei jännity.
Leuka rentoutuu, kun kieli on vasten suulakea. Leuan jännitykset ja narskuttelu vähenevät.

Siirry syvähengitykseen

Kuva: https://www.psychologytoday.com/blog/body-sense/201009/waiting-exhale

Tasapainoinen arkihengitys tapahtuu pallealihaksella. Se on suuri avoimen laskuvarjon muotoinen lihas, joka kiinnittyy rintakehän alaosaan. Pallean pitäisi hoitaa suurin osa hengitystyöstä. Jos hengitys on häiriintynyt, hengitystyö siirtyy muille lihaksille ja muuttuu työlääksi.

Syvähengitys tarkoittaa sitä, että pallea on vapaa liikkumaan.

Vapaassa sisäänhengityksessä pallea pääsee liikkumaan alaspäin ja ilmaa virtaa automaattisesti keuhkoihin riittävä määrä. Vatsa pullistuu, rintakehä liikkuu hieman sivulle ja hartiat pysyvät paikoillaan. Syvähengitys tuntuu vapaalta.

Syvähengityksen hyötyjä äänenkäytölle:

Syvähengitys on terveen äänenkäytön perusta.
Tukee ryhtiä.
Venyttää keskikehon lihaksia ja pitää ne joustavina
Niska-hartiaseutu rentoutuu ja kurkunpään alue vapautuu.
Rauhoittaa kehoa ja mieltä, helpottaa jännitystä ja stressiä.

HARJOITUS:

Laita toinen kätesi rinnan ja toinen vatsan päälle. Tarkkaile, kumpi liikkuu enemmän, rinta vai vatsa. Jos suurin liike tuntuu vatsan seudulla, hengität syvähengitystä. Tarkkaile, hengitätkö kaikissa tilanteissa syvähengitystä.

Liikahengityksestä vähennettyyn hengitykseen

Myös hengittämäsi ilman määrällä on merkitystä. Suuri ilmamäärä estää terveen ja tehokkaan hengityksen. Kun hengität vähemmän solusi saavat itse asiassa paremmin happea. Jos hengityksesi on äänekästä, suurieleistä tai vaivalloista, hengität liikaa.

Ilmamäärän vähentämisen hyödyt äänenkäytölle:

Äänentuottoon ei tarvita suurta hengitysvolyymia. Mitä enemmän hengität ilmaa sisään sen vaikeampi ääntä on hallita.
Jaksat puhua tai laulaa pidempiä fraaseja. Liikahengittäjä on tottunut suureen ilmamäärään ja siksi tuntee nopeasti ilmanälkää eli tulee tunne, ettei ilma ei riitä.
Mieli rauhoittuu ja keho rentoutuu. Äänentuotto helpottuu.
Ilmatiet laajenevat. Hengitys helpottuu.

Teoriasta käytäntöön

Hengityksen harjoittaminen kannattaa aloittaa rauhassa ja kehoa kuunnellen. Suorittamalla ja pakottamalla hengitys vain häiriintyy lisää.

SYVÄÄN JA VÄHEMMÄN -HARJOITUS:

Tarkoituksena on harjoitella syvähengitystä.
Käy selinmakuulle ja laita jalat koukkuun jalkapohjat tukevasti alustaa vasten.
Hengitä nenän kautta.
Laita toinen kätesi rinnan ja toinen vatsan päälle.
Seuraa hengitystä rauhassa.
Älä yritä muuttaa mitään.
Koska olet rentona ja rauhassa, hengitys muuttuu automaattisesti syvähengitykseksi.
Vatsa liikkuu enemmän kuin rinta.
Pienennä hengitystäsi siten, että sisäänhengitys on hieman normaalia lyhyempi.
Uloshengitys tapahtuu vapaasti.
Kuvittele, että hengityksesi muuttuu aivan äänettömäksi ja hengitysliike huomaamattomaksi.
Jos harjoitus tuntuu ahdistavalta, hengitä sisään hieman enemmän.
Vältä suurta ilman haukkomista. Pidä hengitys rauhallisena. Kun hengitys on tasapainossa ympäri vuorokauden, on äänikalustomme aina valmiina toimintaan.

Hengittäkäämme siis nenän kautta, syvään ja rauhassa, niin keho ja ääni voivat hyvin!

Kirjoittaja: Anna Ilveskoski laulaja, laulupedagogi ja Hoitava Hengitys HB -ohjaaja®. Anna ohjaa laulamista ja hengittämistä Helsingin Pitäjänmäellä yksilöohjauksena ja pienryhmissä. Lue lisää ohjeita Annan blogista ja tutustu hengitysohjaukseen.

Artikkeli Terve arkihengitys, terve ääni julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Vaikuttava puhe-esitys: näin ammattilaiset sen tekevät

Liisi Pettersson — Mon, 20 Aug 2018 15:44:14 +0000

Kun haluat saada yleisösi vakuutettua, on tärkeää valmistautua hyvin ja luottaa sanomaansa. Vaikuttava puhe-esitys syntyy helposti, kun vastaat muutamiin tärkeisiin kysymyksiin jo hyvissä ajoin ja suunnittelet esityksesi sen pohjalta.

Tässä artikkelissa kerromme, miten kovan luokan ammattilaiset yleensä valmistautuvat tärkeisiin puhetilanteisiin. Artikkelin lopusta voit ladata itsellesi suunnittelutyökalun, jonka avulla sinun on helppo valmistautua tuleviin esityksiisi. Vinkit toimivat niin esiintyville ammattilaisille kuin yrittäjillekin, jotka tarvitsevat ääntä asiakasviestinnässä. Toisaalta ne ovat sovellettavissa kaikkiin asiakastilanteisiin, joissa tarvitaan vaikuttavaa esiintymistä.

Mistä vaikuttava puhe-esitys syntyy?

Juttelin kerran erään bisnesvalmentajan kanssa äänestä ja sen vaikutuksesta viestintään. Hän totesi, että jos ihmisellä on hyvä ääni, hän voi puhua vaikka miten pehmeitä ja häntä kuunnellaan. Jos et halua luottaa pelkästään ääneesi, tai siinä on vielä parantamisen varaa, voit lisätä esityksesi vaikuttavuutta suunnitelemalla sisältösi tarkkaan ja valmistautumalla esitykseen niin henkisesti kuin fyysisesti.

Vaikuttavassa esityksessä äänensävyt, kehonkieli ja kirjallinen viesti kertovat samaa tarinaa. Siinä näkyy ja kuuluu koko sinun persoonasi ja sinun suhteesi asiaan. Yleisölle tulee tunne, että todella seisot sanojesi takana ja olet itse kiinnostunut asiastasi.

Jos haluat olla hyvä esiintyjä, mieti aina puhe-esitystäsi suunnitellessa, minkä tunteen haluat yleisössäsi herättää. Haluat tietysti, että yleisösi on vastaanottavaisessa tilassa esityksesi ajan, ja valmis toimimaan kun se on lopussa. Tämä on erityisen tärkeää, kun teet videoita tai podcasteja asiakkaillesi. Toisaalta se on tärkeää myös, kun haluat vaikuttaa mielipiteisiin tai saada aikaan vaikkapa poliittista aktiivisuutta.

Vaikuttavan puhe-esityksen jälkeen kuulijalla tulee olla tunne, että hän pystyy tekemään muutoksen joko omassa elämässään tai yhteiskunnassa esityksesi ansiosta. Voit tavoitella vaikkapa sitä, että kuulija on innostunut kuultuaan esityksen. Toisaalta turhautuminenkin voi olla hyvä tunnetila – silloin kuulija kokee, että asialle on pakko tehdä jotakin.

Ehkä olet huomannut, että Suomessa on helposti kuivaa ja nojaa pelkkiin faktoihin. Ole sinä rohkeampi: kerro esityksessäsi henkilökohtainen tarina, havainnollista sitä yllättävällä mutta aiheeseen liittyvällä esineellä tai esitä vaikka runo, joka mukailee esityksesi teemaa. Sinä olet kiinnostava, ja sinulla on syy olla yleisön edessä.

Tarinaasi voimistaa myös, kun mietit tarkkaan esityksesi tavoitteen. Haluatko saada aikaan poliittista aktiivisuutta, myydä tuotteita tai palveluja vai esimerkiksi jakaa tietoa? Onko jokin konkreettinen asia, jonka haluat kuulijoidesi muistavan esityksen jälkeen? Kun tiedät tavoitteesi, tavoitat helpommin oikean tunnetilan esityksen aikana. Tunne joka kuuluu äänestä ja näkyy kehonkielestä, vetoaa ihmisiin. Sano siis tunteelle ja sen synnyttämillä reaktoille “kyllä” jo valmistautumisvaiheessa.

Miten sinun kannattaa valmistautua, kun tavoitteena on vaikuttava puhe-esitys?

Jos haluat olla yleisöäsi kunnioittava ammattilainen, valmistele aina tärkeät esitykset vastaamalla mieluiten kirjallisesti seuraaviin kysymyksiin:

Kuka: Mikä on suhteesi yleisöön ja mitä asiantuntemusta sinulla on? Miksi juuri sinä olet puhumassa tästä aiheesta ja mitä erityistä annettavaa sinulla on yleisöllesi?

Mitä: Mikä on aiheesi ja miten rajaat sen? Mikä on sinun suhteesi aiheeseesi? Onko esityksesi tavoitteena tiedonjako, mielipidevaikuttaminen vai vaikkapa viihdyttäminen?

Miksi: Miksi aihe on sinulle tärkeä ja miksi yleisösi on hyvä kuulla tästä aiheesta? Miten muutat kuulijoidesi elämää puheenvuorollasi?

Kenelle: Millaisia ihmisiä yleisössä on, millainen on heidän tietämyksensä aiheestasi ennestään ja millaisessa vireystilassa he ovat? Miten voit varmistaa, että yleisösi kiinnostus säilyy loppuun asti?

Missä: Onko äänentoistolaitteet ja mitä muuta voit tehdä kuuluvuutesi eteen? Toimivatko havainnollistusvälineet? Onko kaukosäätimessä patterit? Onko sinulle vettä lähettyvillä, jotta voit kostuttaa tarpeen tullen kurkkuasi? Kaikki varmistettava on hyvä varmistaa etukäteen, jotta se ei lisää epävarmuutta itse tilanteessa.

Miten vaikuttava puhe-esitys koostetaan?

Oli puhe-esityksesi minkä pituinen tahansa, sinun on hyvä suunnitella esityksesi tarkkaan. Miten aloitat, mitä faktoja ja perusteluja tuot esille, miten vahvistat viestiäsi tunteen kautta ja miten lopetat puhe-esityksesi napakasti ja mieleenpainuvasti.

Muistiinpanot kannattaa tehdä, mutta niistä ei ole viisasta tehdä nälkävuoden pituisia. Silloin vain pläräät papereitasi esityksen ajan hermostuneesti ja punainen lanka katkeaa. Osaat kyllä asiasi, luota siihen. Kun olet hahmotellut puhe-esityksesi pääkohdat, voit lisätä sinne vielä tärkeät luvut tai muut faktat, jotka on tärkeää sanoa oikein esitystilanteessa. Innostus ja keskittyminen kuulijoihisi ja itse asiaan pitävät huolen lopusta.

Suunnittele esityksesi rakenne tarkkaan muistin helpottamiseksi. Kun teet muistiinpanot kirjallisesti, muistat esityksesi rungon paremmin. Silloin sinun ei tarvitse seurata muistiinpanoja niin tarkasti itse tilanteessa, vaan ne ovat vain taustalla sinua tukemassa. Halutessasi tarkistat niistä nopeasti tarvitsemasi asian.

Hahmottele esityksen runko kuhunkin kohtaan muutamilla pääsanoilla:

esityksen aloitus
pääkohdat (pidä esityksesi selkeänä lisäämällä vain 2–3 pääkohtaa)
niiden mahdolliset alapointit
lopetus

Mistä lähteä liikkeelle?

Esitystä valmistetellessasi on tärkeintä miettiä, mitä annat yleisöllesi konkreettisesti mukaan: mikä asia kuulijoille jää mieleen esityksen jälkeen ja missä tunnetilassa haluat yleisösi olevan esityksen jälkeen. Kun tavoite, tunnetila ja esityksen pääkohdat on huolella mietitty, loppu sujuu kuin itsestään. Sillä ei ole merkitystä, sanotko juuri ne asiat jotka olet ajatellut sanoa. Todennäköisesti kaikkein tärkeimmät asiat tulevat joka tapauksessa sanotuksi.

Kuten näyttelijä Tuija Piepponen sanoo, esiintyminen on sitä, että tuodaan lihat lavalle ja sieltä pois. Kun olet suunnitellut hyvin ja valmistautunut huolella, onnistut juuri niin hyvin kuin sinun kuuluu onnistua. Jos epäonnistut jossakin yksityiskohdassa, sekin on vain oppimiskokemus.

Liisi Pettersson: Karisman puolestapuhuja ja äänikorsettien vapauttaja. Liisi on huolehtinut puhetyötä tekevien äänenkäytöstä jo seitsemän vuoden ajan, ja auttanut heitä parantamaan äänensä voimavaroja, kuten kestävyyttä, kantavuutta ja äänenlaatua. Sitä ennen Liisi on työskennellyt äänen parissa laulunopettajana ja työskentelee edelleen etenkin äänestään epävarmojen laulajien parissa. Valmentaessa Liisi lähtee liikkeelle kehon ja hengityksen vapauttamisesta, ja käyttää apunaan niin psykofyysisiä kuin äänifysiologiaan perustuvia menetelmiä optimaalisemman äänenkäyttötavan saavuttamiseksi. Näin asiakas saa enemmän luottamusta omaan kehoonsa äänenkäytön aikana ja alkaa nauttia enemmän esilläolosta ja puhumisesta. Liisin motto: Karisma on meidän jokaisen etuoikeus!

Artikkeli Vaikuttava puhe-esitys: näin ammattilaiset sen tekevät julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.

Mitä ääniammattilaisen on hyvä huomioida äänenkäytössään?

Liisi Pettersson — Tue, 14 Aug 2018 22:05:12 +0000

Mitä se tarkoittaa, olla ääniammattilainen? Aronson (1990) määrittelee ääniammattilaisen henkilöksi, joka käyttää ääntä päivittäin töissä, ja jonka äänenkäyttö työssä on erityisen raskasta, pitkäkestoista tai vaativaa.

Ääniammattilaisia ovat siis ainakin opettajat, valmentajat, liikunnanohjaajat, myyjät, asiakaspalvelijat, asianajajat, uutistenlukijat, radiotoimittajat ja -kuuluttajat, papit, nuorisotyöntekijät, varhaiskasvattajat, parturi-kampaajat, tarjoilijat, kosmetologit… Kuten huomaat, tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Tässä postauksessa kerron, miten ääniammattilaisen olisi hyvä huolehtia äänestään, jotta se kestäisi päivästä toiseen rasittumatta liikaa.

Puheammattilaisen ääni on kovilla

Oikeanlaisilla tekniikoilla voit hyvinkin paljon vaikuttaa oman äänesi kestämiseen.Esimerkiksi kireän tai puristeisen ääni on todettu yhdeksi yleisimmäksi äänihäiriön syyksi. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että äänenkäytön koulutuksella voidaan parantaa monia äänen voimavaroja: kestävyyttä, kantavuutta ja äänenlaatua. Äänitreeni kannattaa siis ehdottomasti aloittaa ennaltaehkäisevästi, jo ennen kuin suurempia ongelmia ilmaantuu.

Toki ääni on mahdollista saada kuntoon silloinkin, kun kyse on äänihäiriöstä. Tässä postauksessa kerron oman tarinani ääniongelmaisesta laulunopiskelijasta äänenkäytön ammattilaiseksi ja ammattilaulajaksi. Olennaista äänihäiriön hoidossa on, että kaikki ääneen vaikuttavat tekijät kartoitetaan, ja että ääni saa asianmukaista kuntoutusta puheterapeutin ja foniatrin laatiman hoitosuunnitelman mukaisesti.

Usein ääni saadaan puheterapiassa toimivaksi tai lähes toimivaksi. Joskus äänihuulikyhmyjen kuntoutuksen jälkeen puheammattilaiselle suositellaan sähköistä äänenvahvistinta työssään, jotta ääni ei kuormittuisi liikaa. Kuitenkin kaikkein tehokkainta äänitreeni on silloin, kun ääni on vielä terve eikä elimellisiä muutoksia ole päässyt tapahtumaan.

Puheammatissa myös äänesi viesti ratkaisee

Toisaalta ääniammattilaisena sinun on hyvä kiinnittää huomiota äänenkäyttöösi myös viestinnän näkökulmasta. Vaikka äänesi kestäisi hyvin ja äänentuottosi ei aiheuttaisi epämiellyttäviä kurkkutuntemuksia tai kipua, äänesi saattaa herättää ei-toivottuja mielikuvia kuulijassa.

Esimerkiksi opettajan kireä ääni voi tutkitustikin huonontaa oppimistuloksia. Taustalla ovat vuorovaikutussuhteen rakentumisen hankaluudet: luottamusta opettajan ja oppilaan välille ei pääse syntymään, kun oppilas kokee opettajan äänen vihaisena ja aggressiivisena. Toki nämä kireän äänen vaikutukset pätevät yhtä lailla asiakassuhteessa.

Opettajan työssä äänen selkeys ja kantavuus on myös tasa-arvotekijä. Jos takarivissä olevat oppilaat joutuvat ponnistelemaan saadakseen heikolla äänellä puhuvan opettajansa puheesta selvää, oppiminen vaikeutuu huomattavasti. Myös vaikkapa asiakaspalvelijan työssä ääniammattilaisen heikosta äänestä on myös viestinnällistä haittaa: asiakas hermostuu, kun hän ei kunnolla kuule puhekumppaniaan.

Äänitreenillä säästyy silkkaa rahaa

Jos ääni ei toimi, se tuntuu kurjalta ja heikentää työmotivaatiota. Miten helppoa sinun olisi tarttua puhelimeen tai kävellä ihmisten eteen puhumaan, jos pelkäisit jo valmiiksi äänesi käheytymistä? Ääniammattilaiselle toimimaton ääni voi lisäksi tarkoittaa sekä mielenrauhan että eurojen menettämistä. Eräs yrittäjä kertoi, että ääni on hänen tärkein työvälineensä, ja ilman toimivaa ääntä häneltä jäisi 75 % liikevaihdostaan saamatta.

Toisaalta toimimaton ääni johtaa usein sairauslomiin. Työntekijän äänestä johtuvien sairauslomien on todettu vähentyvän useita kymmeniä prosentteja silloin, kun työntekijä on saanut uransa alkuvaiheessa äänenkäytön koulutusta. Työntekijöiden äänen hyvinvoinnista huolehtiminen on siis kannattavaa myös työnantajalle. Onko sinun työnantajasi tarjonnut työyhteisöllesi äänenhuollon koulutusta parantaakseen työhyvinvointia?

Omasta äänestään saa nauttia!

Toimimaton ääni voi hävettää ja harmittaa. Yhtä lailla se saattaa tehdä äänenkäytöstäsi työlästä ja työpäivistäsi raskaita. Entä jos olisi helppo keino, jolla voisit lisätä äänesi kestävyyttä ja vaikuttavuutta? Mitä sanoisit, jos voisit treenata juuri niitä asioita, jotka usein ovat puheammattilaisen kompastuskivenä äänenkäytössä?

Äänivalmennuksessa opit tekniikoita, joilla saat äänentuottoosi helppoutta ja äänellesi vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Kun tunnet äänesi ja tiedät, miten sinun kannattaa sitä käyttää, voit huoletta tehdä työtäsi ilman että äänesi rasittuu. Voit nauttia puhumisesta ja olla vakuuttunut siitä, että sinua kuunnellaan.

Ääniharjoituksista helpotusta äänioireisiin

Valmennuksen osat:

Miksi ääniharjoittelu kannattaa?
Mitä äänenkäytön harjoittelulla voi saavuttaa?
Lisää äänesi sointia ja kestävyyttä parin minuutin harjoittelulla!

Tilaa videovalmennus maksutta tästä linkistä!

HALUAN KESTÄVÄMMÄN ÄÄNEN

Aronson, A.E.1990. Clinical Voice Disorders, ed 3. New York, Thieme Stratton.

Liisin motto: Karisma on meidän jokaisen etuoikeus!

Artikkeli Mitä ääniammattilaisen on hyvä huomioida äänenkäytössään? julkaistiin ensimmäisen kerran Ääniluotsi.