Tunneilmaisu äänessä – mitä se on ja miten voit sitä harjoitella?

Tunneilmaisu on omien tunteiden tiedostamisen ja havainnoinnin ohella yksi tärkeimmistä tunnetaidoista. Kun tunnistat omat tunteesi, pystyt paremmin ilmaisemaan myönteisiä tunteitasi ja kanavoimaan negatiiviset tunteetkin niin, että ne eivät muutu vahingoittaviksi. Toisaalta kykysi ja mahdollisuutesi ilmaista kaikkia tunteitasi tekee sinut kokonaiseksi, kuten tässä Suomen mielenterveysseuran blogiartikkelissa todetaan.

Hyvät puhujat ilmaisevat äänellään rohkeasti kaikkia tunteita myös yleisön edessä. Kun äänesi on linjassa sanallisen viestintäsi kanssa, viestisi otetaan paremmin vastaan. Äänen tunnesisältö tekee äänestä myös erittäin karismaattisen silloin, kun puhuja tuntee aiheensa hyvin ja on hahmottanut itselleen sen, miksi hänen viestinsä välittyminen kuulijalle on tärkeää.

Tässä artikkelissa kerron, miten ääni ja tunne liittyvät yhteen, ja miten voit kehittää omaa tunneilmaisuasi äänen treenaamisen kautta. Kun luet tämän artikkelin, tiedät luultavasti huomattavasti enemmän äänesi tunneilmaisusta ja sen mahdollisuuksista. Jos olet kiinnostunut äänen yhteydestä tunteeseen, lue myös tämä artikkeli tunteiden vaikutuksesta asiakaspalvelutilanteissa.

Tunneilmaisu on yksi tärkeimpiä vuorovaikutustaitojamme

Olin viime viikonloppuna I love me -messuilla ja kirjoitin lauseen “vapauta äänesi karisma” Täysii-seminaarin ständillä somekuvaa varten. Voitin kuvallani päivän parhaan kuvan palkinnon ja saavutin hurjan määrän tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa. Se sai minut miettimään: mikä siinä äänen karismassa on mielestäni niin hienoa, ja miksi koen sen vapauttamisen niin tärkeänä?

Äänesi on upea tunneilmaisun väline. Sen avulla voit ilmaista tunteitasi ja ajatuksiasi joskus jopa tehokkaammin kuin sanoilla. On tutkittu, että tunnistamme perustunteet kuten ilon, vihan tai surun puheäänestä jopa sekunnin sadasosissa. Ääntöväylä äänihuulista huuliin ja sieraimiin muuntuu eri tunteiden mukaan: malliesimerkki tästä on ilo, joka saa suupielet kääntymään hymyyn ja tuo ääneen heleän ja valoisan sävyn.

Yksi karismaattisen äänen ominaisuuksista onkin mielestäni tunne. On tärkeää, että ääni viestii tunnetta, joka on samassa linjassa sanojen kanssa. Silloin se tehostaa viestin perille menemistä ja vaikuttaa kuulijassa haluamallasi tavalla. Äänitieteen ja viestinnän tutkimuksissa on todettu, että ristiriitatilanteissa luotamme ääneen enemmän kuin sanalliseen viestiin.

Psykofyysinen äänitreeni on avain myös vapaampaan ja läsnäolevampaan tunneilmaisuun

Äänivalmennus voi auttaa sinua ilmaisemaan tunteitasi monipuolisemmin – ja jopa tiedostamaan ja havainnoimaan niitä entistä läsnäolevammin. Jaan nyt kanssasi oman tärkeimmän oivallukseni äänen tunneilmaisusta ja siitä, miten suuri merkitys tunteilla on äänenkäyttöön – jopa laulutekniikkaan.

Istuin äänifysiologian luennolla opiskellessani ensimmäistä vuotta laulupedagogiksi. Eräs tunnettu ääniguru, Ritva Eerola, puhui laulutekniikasta ja laulun fysiologiasta omien kokemustensa ja tutkimustensa pohjalta. Koska olin siihen asti kokenut laulutekniikan lähinnä ilmaisuani rajoittavana, en ollut kovin innostunut siitä, että saisin vielä lisää yksityiskohtaisia ohjeita siitä, missä kielen tulisi olla ja mikä asento kurkunpäälle olisi kaikkein paras.

Mutta yllätyin luennosta positiivisesti. Eerola painotti puheissaan paljon sitä, että ääni ja tunne ovat saumattomasti yhteydessä toisiinsa, ja tasapainoiseen äänenkäyttöön avainsana on ilmaisunhalu. Ilmaistavaan ajatukseen yhdistettynä se auttaa kehoamme osallistumaan äänentuottoon kokonaisvaltaisesti.

Ensin epäilin, mahtaisiko tällainen lähestymistapa ääneen toimia, mutta kun sitä lähdin tarkastelemaan ja kokeilemaan, huomasin sen toimivan. Sain tälle lähestymistavalle myöhemmin vahvistusta vokologian opinnoissa harjoitellessamme draamatekstejä, samoin kuin luonnollisen äänen vapauttamiseen tähtäävän Linklater-menetelmän kurssilla.

Mitä ilmaisunhalu saa aikaan kehossasi? Kun luotat ajatuksen impulssiin…

…hengityslihaksesi huolehtivat automaattisesti siitä, että keuhkoihin tulee riittävästi ilmaa halutun asian ilmaisemiseen.
…ilmaisunhalu synnyttää kehossa haluttuun tunnetilaan liittyvän aktiviteettitason. Ilossa, innostuksessa ja vihassa se on usein korkeampi, lempeydessä tai surussa taas matalampi.
…poikittainen vatsalihas aktivoituu tukeakseen hengitystä.
…äänihuulet menevät sopivan lähelle toisiaan ns. pehmeän alukkeen aikaansaamiseksi.

Olennaista on, että opit kuuntelemaan ajatuksen käynnistämiä kehon impulsseja, ja luotat niiden rooliin äänentuotossa. Tällöin ilmaisunhalusi ja äänenkäyttötekniikkasi yhdistyvät saumattomasti toisiinsa ja ääni-ilmaisusi helpottuu huomattavasti myös vahvojen tunteiden läsnä ollessa. Tämä muuten säästää myös ääntäsi, kun et yritä ilmaista vaikkapa vihaisuutta ainoastaan kurkkusi avulla.

Kun äänenkäyttötekniikka yhdistyy ilmaisunhaluun – ja oikeastaan jopa lähtee siitä – kaikki turha puristaminen, puskeminen ja vatsalihaksilla pumppaaminen jää pois. Käytössäsi on myös aina sopivasti ilmaa kulloistakin ilmaisua varten. Mikä parasta, tunnetilaan yhdistetty äänitreeni voimauttaa, kehittää itsetuntemusta ja auttaa sinua hyväksymään paremmin oman äänesi.

Äänen tunneilmaisua voit harjoitella vaikkapa näin:

Valitse jokin teksti, joka jollain tavalla sytyttää sinut.
Lue teksti mielessäsi ajatuksella läpi, jotta tiedät, mitä siinä tarkalleen sanotaan.
Mieti, mitä tuo teksti kertoo sinulle. Mitä haluaisit kyseisellä tekstillä kertoa kuulijoillesi?
Ala puhua tekstiä ääneen. Lue jokainen lause kuitenkin ensin mielessäsi, ennen kuin sanot sen ääneen.
Kuvittele, että jokainen lause synnyttää uuden impulssin alavatsassa ja lantionpohjassa asti. Huomaa, miten ajatuksen impulssi liikuttaa palleaasi ja kylkiäsi ilman, että pakottaisit niitä liikkumaan.
Jos tunnet vyötärönseudulla laajenemista ja “kovettumista” ennen jokaisen lauseen sanomista, ilmaisunhalu aktivoi kehoasi oikealla tavalla.
Tee huomioita myös siitä, miten tunne vaikuttaa muualla kehossasi. Jännittyvätkö kaulan lihakset, kun ajattelet jotakin pelon tai vihantunteen herättävää ajatusta. Entä vatsalihakset? Mitä tapahtuu, jos nyt aktivoit lisää hengitystukeasi ja suuntaat ajatusta enemmän lonkkiin ja lantionpohjan lihaksiin? Tunnetko äänesi yhtään vapautuvan? Saako se lisää voimaa ilman puristavaa tunnetta?
Muista, että ääni on kehollisen toiminnan LOPPUTULOS. Anna siis ajatuksen impulssin aikaansaamisen kehollisten toimintojen vaikuttaa ääneesi ilman arvostelua, kontrollointia tai tuomitsemista. Suhtaudu ääneesi kiinnostuneena ja anna sen muuttua tunnetilan muuttuessa.

Lisää luettavaa äänellisestä ilmaisusta:

Waaramaa T. Emotions in voice. Acoustic and perceptual analysis of voice quality in the vocal expression of emotions. University of Tampere. Department of Speech Communication and Voice Research. Finland. 15-17
Izdebski, K. Emotions in the human voice. Vol. 1 Foundations. San Diego 2008.
Pettersson, L. Vapaata ääntä etsimässä. Linklater-äänikoulutuksen vaikutukset puheäänen perkeptuaalisiin ja akustisiin piirteisiin. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2017.

Liisi Pettersson: Karisman puolestapuhuja ja äänikorsettien vapauttaja. Liisi on huolehtinut puhetyötä tekevien äänenkäytöstä jo neljän vuoden ajan, ja auttanut heitä parantamaan äänensä voimavaroja, kuten kestävyyttä, kantavuutta ja äänenlaatua. Sitä ennen Liisi on työskennellyt äänen parissa laulunopettajana ja työskentelee edelleen etenkin äänestään epävarmojen laulajien parissa. Valmentaessa Liisi lähtee liikkeelle kehon ja hengityksen vapauttamisesta, ja käyttää apunaan niin psykofyysisiä kuin äänifysiologiaan perustuvia menetelmiä optimaalisemman äänenkäyttötavan saavuttamiseksi. Näin asiakas saa enemmän luottamusta omaan kehoonsa äänenkäytön aikana ja alkaa nauttia enemmän esilläolosta ja puhumisesta.

Liisin motto: Karisma on meidän jokaisen etuoikeus!